Page 4 - Merimies 5 2015

suomen lippu
Keinoja suomalaisen tonniston Kasvattamiseen
ja kansainvälinen kilpailu
Myönteinen merenkulkupolitiikka
Suomalaisten varustamoiden luottamus maan merenkulku- politiikkaan on kaikista tärkein tekijä tulevaisuutta silmällä pitäen. Jos
uskoa tulevaisuuteen on, varustamot uskaltavat myös kehittää toimintaansa ja hankkia uusinvestointeja kotimaahan
Investointipankit
Monilla varustamoilla olisi halua investoida uusiin aluksiin Suomen lipun alla, mutta rahoituksen saaminen on usein kiven alla. Sen sijaan Ruotsissa on laivahypoteekkipankki, jossa varustaja saa alusta vastaan 70 % lainaa. Myös Tanskassa on vastaava järjestelmä käytössä.
ten paljon EU:n jäsenmaat voivat tukea omaa kansallista merenkulkuaan EU-ko- mission hyväksynnällä.
Tärkeimmät varustamoiden Suomessa saamat valtion tuet ovat EU-säännösten mukainen tonnistovero ja kauppa-alustuki. Kauppa-alustuki on muodoltaan työvoima- kustannustuki, jossa valtiot tukevat koti- maan lipun alla purjehtivia ulkomaan liiken- teen laivoja palauttamalla työnantajan maksamat työnantajamaksut ja merenkulki- joiden maksamat verot työnantajalle.
EU:n jokainen jäsenvaltio voi siis itse päät- tää, missä määrin se tukee merenkulkuaan EU:n suuntaviivojen puitteissa. Niissä val- tioissa, joissa merenkulkua ei ole tuettu, on nähty usein ulosliputusaaltoja ja sen myötä merenkulkuelinkeinon näivettymistä. Hyvä esimerkki on Ruotsi, jossa ei ole ollut tonnis- toveroa kuten Suomessa. Viime vuosina Ruotsista on ulosliputettu lähes kaikki rahti- laivat. Ruotsin hallitus on kuitenkin herännyt tilanteeseen ja aikoo saattaa maassa voi- maan tonnistoveron näillä näkymin vuoden 2016 alusta. Se tulee kiristämään Suomen ja Ruotsin välistä kilpailua entuudestaan, kos- kaSuomessaollaankaavailemassasamaan aikaan matkustaja-alustuen leikkaamista 20 miljoonallaeurolla.Kauppa-alustentyövoi- makustannustuki on varustamojen kannal- ta merkittävin tuki.
Vuodesta 2010 Suomen kauppa-alustonnisto on kasvanut 18,7 % ja kaikki uudisrakennukset on tuotu Suomen lipun alle sekä tonnisto on nuorentunut. Suomalaisten lastialusten osuus ulkomaankauppamme merikuljetuksista on noussut yli 33 %:iin ja matkustaja-alusliikenteessä 31 %:iin. Merenkulkijoiden työllisyys on kasvanut 6,6 %:lla vuodesta 2010.
Myönteinen kehitys johtuu kah- desta seikasta: Suomen harjoit- tamasta vakaasta merenkulku- politiikasta, jossa on siirrytty
lastialusvarustamoissa tonnistoverotukseen ja alennettu työvoiman sivukuluja sekä me- renkulun työmarkkinajärjestöjen kilpailuky- kyä vahvistavista sopimuksista", Suomen Varustamoiden varatoimitusjohtaja Hans Ahlström painottaa. Tonnistovero uudistet- tiin vuonna 2012 kilpailukykyisemmäksi. Sitä ennen työmarkkinajärjestöt tekivät omia ratkaisuitaan ja kantoivat kortensa ke- koon tonniston säilymiseksi kotimaassa.
Kilpailu mukavuuslippuja vastaan on raadollista peliä
Merenkulku on kansainvälinen bisnes, jos- sa kilpailu on kovaa. Suurin uhka rehellisil- le varustamoille ovat mukavuusliput. Mu- kavuuslippu tarkoittaa sitä, että alus ulosliputetaan sellaiseen maahan, missä työlainsäädäntö, ympäristölainsäädäntö, verotus ja turvallisuuslainsäädäntö ovat heikompia. Myös Euroopasta löytyy muka- vuuslippuja, kuten Kypros ja Färsaaret. Eu- rooppalaiset (myös suomalaiset) laivan omistajat ovat liputtaneet omia aluksiaan mukavuuslippujenalle,kutenesimerkiksiBa- haman ja Panaman. Mukavuuslippurekiste- reiden määrä on tällä hetkellä 34 kappaletta.
Millä tavoin suomalainen merenkulku voi pärjätä kansainvälisessä kilpailussa? Merenkululle elinkeinona on tunnusomais- ta, että toiminta on helposti siirrettävissä toiseen valtioon alusrekisteriä vaihtamalla. Rekisteröintiä koskevat ratkaisut tehdään usein sen perusteella, minkä valtion lippu on toiminnan kannalta edullisin.
Suomalaisen kauppa-
alusrekisterin
kilpailutilanne on
kansainvälisesti haastava, sillä maailmalla on mukavuus- lippurekistereitä, joissa verotus on lähes mitätöntä ja joissa työntekijöiden työehdot ovat minimitasoa ja hyvinvointi toissijaista. Näitä lippuvaltioita voi syystä kutsua veroparatiiseiksi.
Eurooppalaisten varustamoiden selviy- tyminen kansainvälisessä hintakilpailussa on erityisen haastavaa. Esimerkiksi Kiinalla on erittäin suuri kauppalaivasto. Jotta EU-valtiot pärjäisivät kansainvälisessä kil- pailussa paremmin, EU-komissio otti vuonna 1995 käyttöön merenkulun valtion- tuen suuntaviivat, joissa on määritelty mi-
4 MS // 4 • 2015