Page 5 - Merimies 5 2015

Yli 90 % Suomen vienti­ kuljetuksista tapahtuu meriteitse. Vuonna 2014 Suomen satamiin saapui ja lähti 163 alusta vuorokaudessa.
Vertailun vuoksi: Merirahdin osuus Ruotsin viennistä on 70 %. Ruotsi ei ole yhtä riippuvainen merikuljetuksista, koska heillä on suora maantie ja rautatieyhteys Tanskan salmen yli Eurooppaan. Vastaava tilanne on myös muilla Itämeren valtiolla, kuten Tanskalla, Saksalla ja Baltian mailla.
Merikuljetusmatka Suomeen on lähes kaksinkertainen Ruotsiin nähden, mikä lisää tuotteidemme kuljetuskustannuksia.
suomen lipun hinta – mitä se tarKoittaa?
Polttoainekustannukset ovat suurin kustan- nuserä merenkulussa. ”Kovin paukku” suoma- laiselle merenkululle kautta aikain on rikkidirek- tiivi. Sen kustannusten laskettiin aluksi olevan 800 miljoonaa euroa per vuosi suomalaiselle merenkululle. Toteutuneet kustannukset ovat tällä hetkellä kuitenkin vähemmän, mikä johtuu dieselin hinnan laskemisesta. Polttoaineen hinta voi kuitenkin muuttua rajustikin lyhyessä ajassa.
Rikkidirektiivin myötä suomalaisista varusta- moista noin 15 % käyttää tällä hetkellä jotain puhdistuskeinoa, kuten pakokaasupesureita tai vaihtoehtoisia polttoaineita (kuten Meriaura-va- rustamon bioöljyllä kulkeva alus). Loput suoma- laisista varustamot ajavat tällä hetkellä dieselillä.
Maailman varustamoista vasta 5 % on samalla tasolla.
Uudet ympäristömääräykset
Suomalaiseen merenkulkuun kohdistuu en- simmäistä kertaa maailmanhistoriassa samaan aikaan useita ympäristömääräyksiä, jotka lisää- vät merkittävästi varustamoiden kustannuksia. Suomalaisessa merenkulussa ovat kaikista tiu- kimmat ympäristönormit maailmassa, sillä ym- päristömääräyksistä kaikki eivät ole tulleet vielä kansainvälisesti voimaan. Tällaisia määräyksiä ovat muun muassa:
• rikkipäästöt
• typpipäästöt
• hiilidioksipäästöt
• pienhiukkaset ympäristöön • painolastivesi
• käymäläjätevedet
• kiinteät jätteet
• jäteöljyt
Työvoimakustannukset
Suomen kauppalaivastossa miehistökustannuk- set ovat käytännössä lähes samat kuin netto- palkka varustamoiden saaman kauppa-alustuen ansiosta. Tuki on helpottanut suomalaisten va- rustamoiden kilpailua esimerkiksi Viroon nähden, jossa työvoima on huomattavasti halvempaa.
Suomen lipun kilpailukykyä lisätäkseen työ- markkinajärjestöt ovat solmineet kilpailukykyä vahvistavia sopimuksia.
Alusten uusiminen
Suomalaisen aluskannan keski-ikää (aiemmin noin 20 vuotta) on saatu alennettua uudisra- kennusten avulla. Uusien laivojen tilaamisessa on tärkeää huomioida ympäristömääräykset ja uusi tekniikka, jotka tekevät alussa varustamolle lisälaskua, mutta ovat pidemmän päälle kannat- tavia ja ympäristöä huomioivia hankintoja.
Yli90%
40 % tuonti
20 % vienti
Suomen Varustamoihin kuuluu tällä hetkellä 24 varustamoa, jotka harjoittavat ulkomaan­ liikennettä. Suomalaisilla aluksilla tuodaan noin 40 % ja viedään noin 20 % prosenttia ulkomaan kaupan tuotteista. Keskiarvo vuonna 2014 oli 33 %.
Kolmasosa Suomesta Ruotsiin ja Tallinnaan liikennöivistä matkustaja­aluksista kulki Suomen lipun alla vuonna 2014. Sisäänliputukset nostivat keskiarvoa. Matkustaja­alukset ovat myös tärkeä osa Suomen ulkomaankaupan meri­ kuljetuksia: matkustajien lisäksi niillä kulkee paljon rahtia.
Merenkulkijoiden työllisyys on kasvanut 6,6 %:lla vuodesta 2010.
Suomen lipun alla seilaa paljon erikoistuneita aluksia, kuten ESL Shippingin laivat, jotka kuljettavat hiiltä ja malmia. Suomalaisessa merenkulussa hyvä tilanne on myös bulkkikuljetuksissa ja paperin- viennissä. Suomalainen jäänmurtajalaivasto on kansainvälisesti merkittävä.
Huoltovarmuutta ajatellen Suomessa ei ole riittävästi omaa kauppalaivastoa. Puutteita on esimerkiksi kemikaalilaivoista.
6,6%
2015 • 4 // MS 5