Page 7 - Merimies 5 2015

Logistiikan toimivuus on Suomen huoltovarmuuden kannalta erittäin tärkeää. Laivaliikenteellä ja varusta- motoiminnalla on tässä keskeinen
rooli, koska meri eristää ja yhdistää meidät tärkeimpiin kauppakumppaneihimme. Valtioneuvoston huoltovarmuuspäätös (5.12.2013), jossa määritellään huoltovar- muuden tavoitteet seuraaviksi 5–6 vuodek- si, toteaa mm:
 ”Varautumisessa painopisteitä ovat me- rikuljetukset ...”,
 ”Liikennepolitiikassa otetaan huomioon ulkomaankaupan turvaaminen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.”
 ”Toimivien markkinoiden ja huoltovar- muuden turvaamiseksi tarvitaan kulje- tuskapasiteettia ja väylien kunnossapitoa mukaan lukien jäänmurto.”
 Huoltovarmuuden turvaamisen kannalta tärkeää on yritysten ja kaluston riittävän kotimaisuuden lisäksi suomalaisesta osaamisesta huolehtiminen.”
Talviolosuhteetvaativaterityisosaamista
Paljon on tehty ja historian saatossa kehi- tetty järjestelmiä, joilla merikuljetukset pyritään turvaamaan. Merenkulun oppilai- tokset pystyvät kouluttamaan ammattitai- toista henkilöstöä vaativiin olosuhteisiin. Suomessa on maailman mitassa merkittä- vä jäänmurtolaivasto. Väyliä ylläpidetään niin, että ne ovat turvallisia vaikeissakin olosuhteissa ja laivakokojen kasvaessa. Merivalvonta pystyy varoittamaan aluksia ajamasta karille.
Nämä ovat esimerkkejä julkisen vallan demokraattisen päätöksenteon kautta synty- neistä toimenpiteistä. Mutta nämä eivät riitä. Merenkulussa tarvitaan kotimaista varusta- motoimintaa. Mitä vakavampi on häiriö, sen kipeämmin. Optimitilanteenne olisi se, että aivan välttämättömien kuljetusten hoitami- seen meillä olisi kotimaisia aluksia, jotka ovat suomalaisessa omistuksessa ja Suomen li- pun alla ja olosuhteet tuntevan miehistön ja päällystön pääosin miehittämät.
Kemikaalikuljetuksista vain 7 % kuljetetaan kotimaisilla aluksilla Huoltovarmuuden kannalta tärkeiksi kuljetuksiksi katsotaan erityisesti elintar-
vike-, energia- ja kemikaalikuljetukset. Kemikaalikuljetuksissa olemme kaukana tavoitteesta – vain noin 7 % kuljetetaan kotimaisilla aluksilla. Huoltovarmuus- keskus ja eläkevakuutusyhtiö ilmarinen ostivat osan neste Oilin öljylaivastosta, jotta sillä voidaan varmistaa kriisitilan- teissa kotimaan kriittinen öljyhuolto. Merkittävä osa elintarviketuonnista ja -viennistä kulkee matkustajalautoilla.
Energiakuljetuksissa uutta askelta ote- taan juuri nyt, kun Pohjanlahden metallin- jalostus ja kemianteollisuus ottavat nestey- tetyn maakaasun (LNG) käyttöön. Kaasukäyttöisissä aluksissa Suomi on edel- läkävijä. M/s Viking Grace, ulkovartiolaiva Turva, rakenteilla oleva jäänmurtaja sekä containershipin ja Langh Shipin tilaamat konttialukset eivät jää ainoiksi kaasua käyt- täviksi aluksiksi, koska kaasu alittaa tiuken- tuvat päästönormit. LNG olisi myös hyvä kilpailija kaasuputkistossamme venäläisel- le kaasulle. Jäävahvistettuja laivoja tarvi- taan siis tuomaan LNG:tä, mutta riittävät- kö kotimaisten varustamoiden rahkeet investointeihin.
Laivarahoitukseen oppia Ruotsin ja Tanskan laivarahoituksesta Laivainvestointien kari on rahoitus. Monet investoinnit ovat tyrmänneet siihen, että va- rustajat eivät saa markkinaehtoista rahoi- tusta, vaikka ne olisivat kaupallisesti kannat- tavia. Osittain tämä on seurausta pankkien kansainvälisillä – ei Suomen – laivamarkki- noilla kokemista tappioista. Laivarahoituk- sessa voitaisiin ottaa oppia Ruotsin ja Tans- kan laivarahoituksesta, vaikkakin meidän tapauksessa katseet kääntyvät Finnveraan. Sveitsissä varustajat saavat valtiontakauksia laivainvestointeihin, jos pitävät meri- ja joki- laivansa maan lipun alla, mutta tähän Suo- men rahkeet eivät riitä.
Kaksi tulevaisuuden mahdollista trendiä on otettava huomioon arvioita- essa laivaliikenteen huoltovarmuutta:
 autolautat siirretään naapurimaiden lip-
pujen alle, jos tukijärjestelmään puutu-
taan.
 Pidemmällä tähtäimellä kasvavat tavara-
virrat Venäjälle, Suomenlahden pohjukan
Hannu Hernesniemi, johtava analyytikko, Huoltovarmuuskeskus.
artikkeli on asian- tuntijakirjoitus ja siinä esitetyt näkemykset kirjoittajan omia.
satamiin, voivat saada lastinantajat ja va- rustajat kuljettamaan ulkomaankauppam- me sitä kautta.
Matkustajalautoilla kuljetaan paljon rahtia
Tukiratkaisuissa matkustajalauttoja usein pi- detään huvialuksina, vaikka tosiasiassa ne, mukaan lukien ropax-alukset, hoitavat mer- kittävin osin Suomen ja Ruotsin välisen tava- raliikenteen. Myös Suomen kaupasta Baltian maidenkanssaniidenroolionratkaisevaja sitä täydentää jatkoliikenne Via Balticaa pitkin pidemmälle ja pidemmältä tännepäin. Pi- kemminkin on ajateltava, että risteilymatkailu on turvannut mahdollisuuden luoda ulko- maankaupan kuljetuskapasiteettia ja pitää laivoja Suomen lipun alla. Lisäksi matkustaja- laivat ovat henkireikä - varatie ulkomaankau- pallemme, jos laivaliikenne Itämeren kautta jostain syystä vaikeutuu tai estyy.
Laki poikkeusolojen vakuutustakuusta
Tavaravirta Venäjälle puolestaan saattaa pa- kottaa mukaansa myös Suomen vienti- ja tuontikuljetuksia. Tässäkin tilanteessa olisi hyvä, että varustamotoiminta olisi suoma- laisissa käsissä ja alukset Suomen lipun alla. Tällöin voidaan tavarahuolto Suomeen hel- pommin turvata valmiuslailla ja se on myös varustajien intresseissä. Varustajien turvana on laki poikkeusolojen vakuutustakuusta ti- lanteessa, jolloin olosuhteisiin nähden asianmukaista jälleenvakuutusta ei ole saa- tavilla. Vakuutustakuulla valtio turvaa aluk- sen, kuljetettavan tavaran, henkilöstön, va- hingonkorvausvastuun ja muu väestön toimeentulon ja maan talouselämän turvaa- miseksi välttämättömän etuuden.
2015 • 4 // MS 7