Page 9 - Merimies 5 2015

Merirahtikonttien histo- ria ulottuu 1930-luvul- le, jolloin yhdysvaltalai- nen Malcolm McLean sai ajatuksen standar- doidusta kuljetusyksi-
köstä. McLean mietti voitaisiinko kappale- tavara kuljettaa jotenkin määränpäähän saakka ilman, että sitä tarvitsee kuljetus- muodon vaihtuessa kuormata uudestaan. Yksinkertaisen, mutta nerokkaan oivalluk- sen ansiosta tavaran kuljetusnopeus nousi ja kustannukset laskivat merkittävästi. Myös tavaran vahingoittuminen matkan ai- kana väheni.
Työ konttilaivan täkillä on raskasta - kiinnitettävää on paljon
M/s Linda toimii tällä hetkellä konttilaivana, mutta sen rakentamisessa on huomioitu aluksen monikäyttöisyys: laivassa on mm. vahvistettu tankkitoppi, mikä mahdollistaa myös bulkin ja muun irtolastin kuljettami- sen. Jäihinkään alus ei juutu helposti, sillä se onrakennettukoneteholtaanjarungoltaan korkeimpaan 1 a-Super -jääluokkaan.
Linda ajaa tällä hetkellä säännöllistä lin- jaliikennettä. Kahden viikon kierroksen aikana käydään Riikassa, Teesportissa,
Rotterdamissa, Århusissa, Pietarissa ja Helsingissä.
”Satamassaoloajat ovat sen verran lyhy- et ja töitä paljon, että maissa ei ehdi kyllä käydä”, miehistö kertoo.
Rotterdamin ja Teesportin satamat ovat kaikista hektisimpiä.
”Niissä teemme kaikki työt itse. ainoas- taannosturikuskittulevatsatamanpuolesta.” Nyt Linda on Vuosaaren satamassa, jonne se saapui yön tunteina Pietarista. Merimatka Pietarista kestää keskimäärin yhdeksän tuntia säästä riippuen. Vuosaa- ren satamassa kontteja aluksen kyytiin las- tataan suurella Containershipsin nosturil- la. Yhtiöllä on satamassa omat laitteet, joita käyttävät sataman ahtaajat. Ensin pu- retaan kyydissä olevat kontit ja sitten kyy- tiin lastataan uudet kontit. Sitten on vuo- rossa konttien kiinnitys, jonka hoitaa
aluksen miehistö.
”Kontteihin laitetaan ensin konttiken-
gät, eli konttien kulmiin laitetaan metalli- tuet, jotka pitävät ne paikoillaan. Sen jäl- keen kontit surrataan kiinni 30 kiloa painavilla rautatangoilla, joiden paikalleen asettelu on raskasta ja tarkkuutta vaativaa työtä. Kiinnitettävien tankojen määrä riip- puu konttipinon korkeudesta, konttien painosta ja odotettavissa olevista keliolo- suhteista.
Työ konttilaivalla on fyysisesti raskasta. Se voi verottaa pois naistyöntekijöitä kan- sipuolen tehtävistä, mutta miehet eivät vä- heksy heitä.
”Yksi vahva nainen voi olla paljon voi- makkaampi ja sujuvampi työssään kuin heikko mies”, miehet pohtivat messissä.
Langhilla tehdään pitkää uraa
Lindalla työskentelee tällä hetkellä vain miehiä. aluksen miehistö koostuu 10 vaki- tuisesta jobista, joista viisi vakanssia on Merimies-Unioniin ja loput päällystöön kuuluvia. Monet miehistöstä ovat tehneet töitä aluksella jo pitkään, mikä kertonee varmasti siitä, että varustamossa viihdy- tään hyvin töissä. aluksen miehistö on suo- malaista ja muutama virolainen, jotka pu- huvat hyvin suomea.
Iisalmesta kotoisin oleva pursimies Markus rissanen, eli alias ”Pena” on ollut töissä Lindalla sen liikennöinnin alusta lähtien vuodesta 2007. Sitä ennen hän työskenteli kolme vuotta varustamon muil- la aluksilla kolmisen vuotta.
Lindalla törni kestää neljä viikkoa. Ris- sanen pitää sitä juuri sopivan mittaisena työrupeamana:
”Ehtii olla kotopuolessa tai matkustella. Kerran vuodessa tulee lähdettyä pidem- mälle reissulle. Viime kesänä ajoimme au- tolla pitkälle Eurooppaan ja kävimme muun muassa Ranskassa, Italiassa ja Itä- vallassa saakka.”
HarjoitteluMyllyn kautta työharjoitteluun
Rissanen päätyi Langh Ship -varustamoon aikanaan töihin koulun työharjoitte- >>
Aluksen konttikapasiteetti on 907 TEU:ta, mikä tarkoittaa, että se on selkeästi Langh Shipin aiempia laivoja suurempi. Aluksella on pituutta yli 141 metriä ja leveyttä 21,5 m.
Harjoittelija Lauri Mielonen ja puolimatruusi Jukka Teponoja Vuosaaren satamassa.
2015 • 4 // MS 9