Page 23 - Merimies 3 2016

Parfymeriavastaava Katja Jalonen ja kokousvastaava Pirita Junttila Eckerö Linen työasuissa.
Hänestä työvaatetus on muuttunut pal- jon ammattimaisemmaksi oman 14-vuoti- sen merityöuran aikana. Vaatteet ovat myös mukavat päällä.
– Niissä pystyy menemään hyvin kontal- leen, kun surraamme trailereita autokannel- la. Saumat joustavat hyvin, ei haittaa ruoka- fanaatikkoa yhtään, matruusi naurahtaa.
– Tosin kesäkuumalla, kun autokannen pakokaasujen poistopuhaltimetkin puhal- tavat lämmintä ulkoilmaa, on työskentely- kin nihkeämpää. Voi olla, ettei vaatteita saa niin hengittäviksi, että ne täyttävät yhä tur- vavaatimukset, hän aprikoi.
Kumpulainen pesee työvaatteensa lai- valla kaksi-kolme kertaa viikossa. Toivelis- talle hän laittaa vain paremmin pesua kes- tävät heijastinnauhat.
Viking Linen laivoilla on 2 066 hengen merihenkilöstö. Gabriellan emäntä marjut Killström kertoo, että työasuista päätetään reittien yhteisissä työvaateryhmissä.
– Taloushenkilökunnan vaatteet hanki- taan nyt kolmelta yritykseltä. Meillä nouda- tetaan työvaatemanuaalia, joka kertoo, mi- tä kuuluu vaikkapa tarjoilijan vaatekertaan, Killström selvittää.
Viime vuonna päivitetyssä vaateohjeis- tuksessa annetaan myös yleisneuvoja: esi- merkiksi, että parfyymiä ja partavettä käy- tettäisiin kohtuullisesti tai että korut olisivat maltillisia.
Uutta mallistoa koottaessa varustamo pyytää ideoita kolmelta-seitsemältä toimit- tajalta, ja työtä jatketaan vähintään kolmen yrityksen kanssa ennen lopullista valintaa. Uusimman laivan, Viking Gracen, työasut työsti suomalainen Touchpoint Oy.
– Pyrimme suosimaan klassista mallis- toa. Jokaisen muotivillityksen mukaan ei voi mennä, Killström toppuuttelee.
”Tykkäsin värikkäistä takeistani”
Eckerö Linella otettiin nelisen vuotta sitten Finlandia-aluksen myötä reipas loikka vaa- tetuksessa. Tätä mieltä on kylmäkeittiön vastaava ja laivaluottamusmies raija-lee- na virtanen.
– Vaatetukseen on panostettu enemmän ja se on yhtenäistynyt. Vaatteita riittää kaikil-
le ekstroillekin, Virtanen kertoo. Ekstratyön- tekijöineen laivalla on noin 300 työntekijää.
Intendentit ja ravintolapäälliköt päättävät ravintolahenkilökunnanvaatetuksesta,keit- tiöpäälliköt keittiössä, perämiehet huolehti- vat kansimiesten vaatetuksesta ja konepääl- liköt konemiehistä. Taloushenkilökunnan työvaatteet on hankittu kymmenkunta vuot- ta suomalaiselta Image Wear Oy:ltä.
Virtasen oma työasu koostuu kokin val- koisesta takista, tummansinisistä housuis- ta ja mustasta esiliinasta. Jalassa on liukas- tumisen estävät turvajalkineet, päässä on päähine.
– Tykkään väreistä ja olen siksi pitänyt omia värikkäitä keittiötakkejani, mutta uu- det keittiöpäälliköt toivoivat, että pukeu- dumme yhtenäisesti valkoisiin takkeihin.
Kymmenen päivän työvuorossa Virta- nen käyttää kymmenen työtakkia, kymme- nen esiliinaa ja kolmet työhousut.
Hän kertoo olevansa tyytyväinen nykyi- seen työvaatekäytäntöön.
Työhaalareita jo 1920-luvulla
M erimiesten tiedetään olleen farkkumuodin pioneereja. Suomessa merimiehet al- koivatkäyttääfarkkuja1920-luvulla,ja ”dongareita” saatiin Englannista tai Yhdysvalloista. Samasta materiaalista hankittiin usein housut ja takki. Työ- vaatteina käytettiin myös aiempia py-
hävaatteita.
Työhaalarit tulivat tehdastyöläisten ja merimiesten käyttöön niin ikään 1920-luvulla. Jotkin varustamot hank- kivat haalareita likaisimpiin töihin 1900-luvun puolivälistä lähtien.
Ennen kuin oli kumisia sadevaattei- ta, tyrskyiltä suojauduttiin öljyvaatteis- sa ja rasvatuissa nahkasaappaissa. Tak- ki, housut ja sydvesti kyllästettiin vedenpitäviksi pellavaöljyllä ja suolalla.
Vielä ennen sotia mentiin omissa vaatteissa meritöihin. Vuoden 1948 merilaki oli ratkaiseva varusteiden mää- rittämisen kannalta. Merimies-Unioniol- la on ollut myös iso rooli varusteista so- pimisessa.
Vaatetuksen historia selviää tutkija anna merosen 2006 Turun yliopistolle tekemästä tutkielmasta Työkalupussista tietokoneisiin – Suomalaisten merimies- ten varusteet ja vaatetus 1900-luvulla.
2016 • 3 // MS 23