Page 28 - Merimies 3 2016

TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA
Työntekijät liikkuvat –
mistä maasta työttömyysturva?
Baltian maista tulleiden työntekijöi- den määrä on lisääntynyt kuljetus- aloilla. Epäselvyyttä on tullut siitä, mikä maa maksaa liikkuvien työn-
tekijöiden työttömyysetuudet. Suomalaisen työnantajan palveluksessa
työskentelevän EU-kansalaisen kannattaa kuulua suomalaiseen ammattiliittoon ja hä- nen on oltava suomalaisen työttömyyskas- san jäsen saadakseen työttömyysturvaa. Jos jäsen lomautetaan työsuhteen aikana tai hän tekee osa-aikaista työtä, etuuden mak- saa aina työskentelymaan työttömyyskassa.
Työsuhteen päätyttyä työskentely- ja vakuutuskaudet luetaan työntekijän hyväk- si siinä maassa, joka maksaa hänelle työt- tömyysetuuden. Etuuden maksamiseksi arvioidaan, onko jäsen Suomessa tosiasial- lisesti asuva työntekijä, joka saa työttömyy- setuuden Suomesta vai onko hän rajatyön- tekijä, jolle etuudet maksaa asuinvaltio. asuinpaikka on paikka, jossa henkilö asuu vakinaisesti ja johon hänellä on kiinteät si- teet. Tilapäinen asuminen on oleskelua, ei varsinaista asumista.
Kun asuinpaikkaa määritetään, otetaan huomioon henkilön työsuhteen laatu ja kesto sekä perhe- ja asumistilanne, erityi- sesti asumisen vakituisuus. Jos työsuhde on lyhyt ja määräaikainen, voidaan olettaa, että asuinvaltio pysyy samana työskentelyn ajan. Mitä pidempi työsuhde on, sitä enem-
män sen voidaan olettaa osoittavan henki- Lisätietoja kunkin maan kansallisesta lön pysyvyyttä työskentelymaassa. Jos per- etuuslainsäädännöstä antavat maiden he on jäänyt lähtömaahan, voidaan olettaa, työttömyysetuutta maksavat laitokset, että henkilöä tulisi pitää lähtömaassaan esimerkiksi Virossa Eesti Töötukassa
asuvana. Jos taas perhe on muuttanut työs- kentelymaahan – puoliso esimerkiksi työs- kentelee tai opiskelee ja lapset ovat päivä- hoidossa tai koulussa työskentelymaassa – voidaan olettaa, että henkilön asuinpaik- ka on työskentelymaassa. Se, että henkilöl- lä on vakituinen asunto lähtömaassa koko työskentelyjakson ajan, viittaa siihen, että hänellä on kiinteät siteet lähtömaahan. Pelkkä osoitetieto ei ratkaise, mitä maata on pidettävä asuinvaltiona.
Jos sekä lähtö- että työskentelyvaltio anta- vatpäätöksen,jonkamukaanhenkilölläeiole oikeutta työttömyysetuuteen, koska hänen asuinpaikakseen on määritetty toinen EU-val- tio, näiden EU-valtioiden laitokset vahvista- vat yhdessä henkilön asuinpaikan ja toinen näistä maista maksaa henkilölle etuuden.
Työsuhteen päättyessä on tärkeää, että
rekisteröityy välittömästi työnhakijaksi,
jottei menetä oikeuttaan etuuksiin. Jos asuinpaikka joudutaan määrittämään, kun ratkaistaan, mistä valtiosta etuudet makse- taan, kannattaa työnhaku laittaa heti vireil- le molemmissa maissa. Suomessa etuuk- sia voidaan maksaa kolmelta kuukaudelta takautuvasti, jos työnhaku on ollut voimas- sa ja muut edellytykset täyttyvät.
(www.tootukassa.ee).
vapaa liiKKuvuus on EU:n kes- keisiä periaatteita. EU-maiden kan- salaisilla on mahdollisuus liikkua työn perässä EU-alueella. Vapauteen sisältyy oikeus olla työnhakijana toi- sessa EU-valtiossa. Sosiaaliturvan yhteensovittamisella tarkoitetaan sitä, että EU:ssa on laadittu yhteiset säännöt, joilla turvataan ihmisten oikeudet sosiaaliturvaan heidän liikkuessaan Euroopassa. Työsken- tely- ja vakuutuskaudet toisessa EU-maassa saa luettua hyväkseen, kun palaa lähtömaahan ja hakee sieltä työttömyysetuutta. Tämä on turvattu asetuksessa sosiaaliturva- järjestelmien yhteensovittamisesta (perusasetus) sekä sen täytäntöön- panoasetuksessa. Jokainen maa päättää kuitenkin omassa lainsää- dännössään esimerkiksi siitä, kuka kuuluu vakuutuksen piiriin, mitä etuuksia myönnetään ja mitkä ovat etuuden saamisen ehdot.
28 MS // 3 • 2016