Page 18 - Merimies 4 2015

ilmarisen tuhosta 75 vuotta
Ensimmäinen ilmapommitus
talvisodan alussa
Mainilan laukaukset 26.11.1939 käynnistivät talvisodan. Aamu 30.11. valkeni kuulaana ja tyynenä panssarilaivojen ankkuripaikalla Kasnäsin ja Högsåran välisessä salmessa. Väinämöisen taistelutornissa oleva tähystäjä havaitsi kolmen viholliskoneen lähestyvän pohjoisesta. Ne pudottivat kuusi raskasta pommia, joiden sirpaleryöpyssä Ilmarisella kaatui mies ja useita haavoittui. Panssarilai- vojen ilmatorjunta tuhosi kaikki kolme vihol- liskonetta. Tämän jälkeen neuvostoilma- voimat selvästikin varoivat lähestymästä panssarilaivoja ”takki auki”. Heidän pysy- väiskäskynsä mukaan panssarilaivat oli tu- hottava mihin hintaan hyvänsä, jos tilaisuus tarjoutuisi.
Kihdin selkä joulupäivänä –
helvetti repeää
Aamulla 25.12. Örön linnakkeen radio ilmoitti kolmen viholliskoneen lähestyvän. Ilmahyökkäykset jatkuivat koko päivän. Pommikoneita ja hävittäjiä tuli niin paljon,
Suomen
panssarilaivat –
elämän tien vartijat
Panssarilaivat Ilmarinen ja Väinämöinen olivat Suomen laivaston ylpeys. Ne laskettiin vesille 1930-luvun alussa. Sotien aikana panssarilaivoja tulitettiin ankarasti. Ilmarinen tuhoutui miinan räjähdykseen. Väinämöinen puolestaan päätyi asuntoproomuksi Viron rannikolle.
E duskunta päätti 1920-luvulla, että Suomi voi rakentaa kaksi panssari- laivaa sekä sukellus- ja torpedove- neitä. Investointi kertoo, että valti- ojohtooliselvillä,mitentärkeääoliturvata huoltovarmuus ja merikuljetukset, koska maailmanpoliittinen tilanne kehittyi huo-
noon suuntaan.
Jälkeenpäin on kritisoitu, että panssari- laivojen rakentaminen Crichton-Vulcanin telakalla Turussa söi varoja kenttäarmeijan ja ilmavoimien varustamiselta. Voitaneen kuitenkin todeta, että panssarilaivojen ” eet in being”-pelote esti jokseenkin var- masti venäläisiä valtaamasta Ahvenanmaa- ta ja katkaisemasta laivareittejä länteen.
Väinämöisen miehistöä. Allan Ojala keskellä harmaassa takissa.
18 MS // 4 • 2016
Mika Ojalan arkisto