Page 16 - Merimies 2/2017
P. 16

Neumann ja Jari Porkka kertovat tarinansa
Kansimiehen työt veivät esiintymislavoille
TEKSTI aleksi vienonen Muusikko Pertti ”nipa” neu-
mann lähti merille 15-vuoti- aana Nesteen Tervi-alukselle 1970-luvun puolivälissä.
Hän seilasi parikymppiseksi monilla lai- voilla valtameriliikenteessä Atlantilla.
Neumannille tarjottiin matruusin pestiä ja kuukausipalkkaa, mutta hän päätti kokeilla siipiään muusikkona. Hän palasi merityöhön vielä 1990-luvulla vajaaksi vuo- deksi puolimatruusina, kun hän halusi teh- dä irtioton musiikkituottajan hommista ja kirjoittaa kirjan.
Juontaja–imitaattori–koomikko janne Porkka aloitti merimiesu- ransa samalla aluksella, Tervillä, kymmenen vuotta myöhem- min. Porkan tie merille kulki merimiesammattikoulun
kautta. Paikallisradiobuumi ja halu esiintyä vetivät
Porkan kuiten-
kin maihin
1980-luvun lopulla.
Ensin tankkeri Tervi, sitten showbisnes
Neumann: Lähdin
merille vapauden
kaipuusta
laiva oli nesteen vanha tankkeri Tervi. Lähdimme Mäntyluodosta ja matkasimme Klaipedaan Liettuaan. Se oli eka reissuni. Olin 15-vuotias. Tarvitsin äidiltäni nimen lupapaperiin, että pääsin lähtemään. Kyllä se paperi oli vähän märkä kyyneleistä, mut- ta äiti siihen lopulta nimensä pisti. Hän
sanoi vain, että kyllä sinä pärjäät siellä, niin kuin sitten pärjäsinkin. Se oli nuoren miehen elämässä iso askel kohti tuntematonta. Väittäisin, että vapauden ja seikkailun kaipuuta
siinä oli.
Olin eri laivoilla 1976–1977.
Vuonna 1978 halusin lähteä vapaa- ehtoisena varusmiespalvelukseen. Tällöin pääsin tietenkin lai- vastoon. Ajatuksena oli, että saisin kasaan sei- lauspraktiikkaa. Halu- sin pyrkiä meri-
mieskouluun, siitä sitten pe-
rämiesluo- kille ja ede-
tä uralla.
***
Laivastoajan jälkeen singahdin suoraan M/S Sandviken-alukselle, jolla olin kaik- kiaan kahdeksan kuukautta. Meillä oli Lon- too kotisatamana. Veimme sieltä paperia lähinnä Kanadaan, Yhdysvaltoihin ja Ko- lumbiaan. Se oli hyvä koulu nuorelle mie- helle. Siinä viimeistään oppi täkkärin hom- mat, ja joskus ihan kantapään kautta.
Sillä reissulla tuli ostettua Kanadasta ki- tara. Tulin sen kanssa aika nopeasti tutuksi. Aloin tehdä laivalla biisejä. Kun olin Lon- toossa vastikelomalla, niin mietin, että jospa menisi johonkin bändiin. Ei siinä kauaa mennyt, kun löysin itseni lontoolai- sen trion basistina.
Kun vastikeloma oli loppumetreillä, va- rustamosta tuli soitto, että kippari oli pitä- nyt työmoraalistani ja työtavastani ja varus- tamo haluaa jatkaa kanssani hommia. Minulle tarjottiin Sandvikenin sisarlaivaan matruusi-puosun jobia. Se oli aika kova jut- tu parikymppiselle jätkälle. Sain sanottua, että olen tehnyt tällaiset soitinhankinnat ja haluan miettiä yön yli.
Oli kunnon palkkatyö tarjolla. He tekivät harvinaisen poikkeuksen, että antoivat mi- nulle mahdollisuuden miettiä. Ilmoitin silti seuraavana päivänä, että aion kokeilla sii- piäni musiikin saralla.
Aloitin musiikkiuraani, mutta päädyin- kin mainosalalle. Kävin mainosalan kouluja ja ylenin mainosmieheksi. Sitten vuonna 1983 otettiin Dingon ensiaskeleet, ja loppu on historiaa.
16
MS // 2 • 2017
Neumann mietti yön yli, rupeaako matruusi- puosuksi. Musiikki veti pidemmän korren.


































































































   14   15   16   17   18