Page 21 - MS 3 2017

Merimieslääkäri meripahoinvoinnista
Mehiläisen merimieslääkäri Ilkka Saarelainen arvioi ja neuvoo näin:
• Pahoinvointi johtuu tasapainoelimen toiminnan häiriintymisestä. Se voi äityä pahimmillaan hillitsemättömäksi oksenteluksi.
• Meripahoinvointi on yksilöllistä; joku voi pahoin, toinen ei. Horisontin katselu ja raitis ilma helpottavat.
• Ns. vanhojen antihistamiinien on todettu sivuvaikutuksensa ansiosta rauhoittavan pahoinvointia. Niitä käytetään ehkäisevästi ennen huonoja kelejä.
• Korvan taakse kiinnitettävä skopolamiini-laastari vaikuttaa kolme vuorokautta. Jotkut käyttävät sitä syksyllä, kun tiedossa on myrskykelejä. Skopolamiini saattaa aiheuttaa sivuvaikutuksina näkemisen häiriöitä ja suun kuivumista. Näköhäiriöiden vuoksi laastari on kielletty joissakin maissa.
• Meritaudin iskettyä
helpotusta tuovat varsinaiset pahoinvointilääkkeet. Paras lääke on kuitenkin maihin pääsy.
– Myräkän alkaessa pitää muistaa laittaa vetolaatikot kiinni, Margus Kütt sanoo.
ympärille kattiloiden suojaksi, kun laivaa keinuu. Koska miehistö tarvitsee ruokaa, kokin on tehtävä töitä säässä kuin säässä.
– Jokainen liike, mitä laskee mihinkin, pitää miettiä. Surrausraudatkaan eivät vält- tämättä auta, koska
Myös Küttin meripahoinvointi jäi meriu- ran alkuvuosiin. Kokemusta siitä hän sai aloittaessaan seilauksen kalalaivalla sekä 1990-luvulla neljän päivän myrskyssä Amund- senin-lahdella matkalla merentutkimusalu-
myös kattiloissa on Sitä alusta sanottiin
ksella Grönlannista Beaufortinmerelle.
– Merenkäynti tuntuu jokaisessa eri tavalla. Joku ei tykkää vasta-aallosta, joka
heittää laivaa ylös ja alas. Joku taas ei tyk- kää, kun tulee sivuaaltoja, jolloin laiva hei- luu. Toisille voi tulla nälkä ja toisilta lähteä ruokahalu.
Küt kertoo, että pari hänen kaveriaan on lopettanut merityöt pahoinvoinnin takia.
– Toinen heistä sanoo, että hänen tekisi mieli tulla takaisin, mutta hän tietää, ettei kestä syksyn myrskyjä. Joskus kun keinuu paljon, tulen miettineeksi itsekin, miksi olen täällä. Mutta sitten taas muistan, mik- si olen, konemies hymyilee.
Käsille puuhaa, silmille horisontti
Margus Kütt kertoo, että he ovat miehistös-
reunat. Paistinpannu on todellinen haaste huonolla kelillä.
oksennus­ simulaattoriksi.
Tuntuu jokaisessa eri tavalla
Lindan tarttolainen konekorjausmies Mar- gus kütt ei myöskään kärsi pahoinvoinnis- ta. Hän on tottunut keinuntaan.
– Keinunta alkaa väsyttää, kun joutuu ko- ko ajan varomaan liikkeitään. Yöllä huonolla kelillä on käännettävä kylkeä ja yritettävä löy- tää mukava asento. Jos kovasti keinuu, ei pysty nukkumaan ja on välillä noustava istu- maan sohvalle, Kütt kertoo.
Jos myräkkä alkaa yöllä, Kütt on huolis- saan lähinnä siitä, muistiko hän laittaa kaikki korjaamopuolen vetolaatikot kiinni. Päivällä huonolla kelillä on turha hitsata, koska työn jälki kärsisi.
sä yrittäneet keksiä pahoinvoiville oppilaille jotakin puuhaa, vaikka solmujen tekemistä. – Se on auttanut. Jos tuntuu, ettei voi olla
muuten kuin pitkällään, silloin pitää levätä. Päivärinta tarjoaa horisonttiin tuijotta-
mista.
– Byssankin pitäisi olla sitten sellaisessa
paikassa, että näkee ulos. Kun menee ma- kuulle ja ottaa meritautitabletin, niin eikö- hän se siitä, hän arvelee.
2017 • 3 // MS 21