Page 19 - MS 3 2017

Työsuojelutarkastaja:
Miltei joka vuosi kuolee yksi merimies
Merityö on vaarallinen toimiala
Suomalaisessa merenkulussa kuolee yksi merimies reilussa vuodessa.
Työsuojelutarkastaja Ilkka Kervisen mukaan viime aikoina joka kolmas vuosi on sujunut ilman työtapaturmakuolemia.
T rendi on pitkässä juoksussa laskeva, mutta merenkulku on edelleen hyvin vaarallinen toimiala. Tapaturmataajuu- sindeksi on merimiehillä 22,
Kervinen kertoo.
Tapaturmataajuusindeksi kertoo, kuinka
monta yli kolmen päivän poissaoloon joh- tanutta työkyvyn menetystä sattuu miljoo- naa työtuntia kohti. Öljyteollisuudessa mil- joonaa työtuntia kohti sattuu alle kolme työtapaturmaa.
Harvoin kaikki on kunnossa
Kervisen mukaan hyvin harvoin tarkastuk- sissa ei löydetä mitään puutteita.
– Meillä on tsekkauslista ja kerromme ennalta, mitä tulemme valvomaan. Silti työnantaja ei ole laittanut niitä kuntoon, hän ihmettelee.
– En ole törmännyt toiseen alaan, jossa kollegan kuoleman ja viranomaistutkinnan jälkeen palataan rutiiniin ilman sen kum- mempaa asian käsittelyä.
Viimeisimmistä kuolemaan johtaneista merimiesten työtapaturmista kaksi oli huk- kumisia ja kaksi johtui hapettomaan tilaan joutumisesta.
– Vähemmän vakavat työtapaturmat ovat liittyneet nostoihin tai kädet ovat jääneet väliin esimerkiksi vaijerityöskente- lyssä.
Kervinen tähdentää, että työtapaturmis- ta on syytä ilmoittaa työsuojeluviranomai-
TEKSTI up/Mika peltonen KUVA shutterstoCk
selle silloinkin, kun työnantaja empii, onko tapaturma vakava.
– Työsuojelutarkastaja voi helposti luo- kitella tapaturman vakavuuden.
Valoa näkyvissä
Työsuojeluasiat on Kervisen mukaan hoi- dettu melko hyvin suomalaisessa meren- kulussa.
Vähemmän vakavia tapaturmia on sattunut nostoissa ja vaijerityöskentelyssä.
– Meillä on ollut työsuojeluvalvontaa 1970-luvulta alkaen. Tämä on aika poikke- uksellista maailmassa, mutta vielä on pa- rannettavaa.
Viime aikoina työsuojeluasioissa on Ker- visen mukaan alkanut näkyä valoa tunnelin päässä.
– Tutkimuspuolella hiljattain tehdyissä SeaFit- ja SeaSafety -hankkeissa on yritetty selvittää merenkulkijoiden työn monipuoli- sia haasteita ja niiden vaikutusta tervey- teen.
Poikkeustehtävät huomioon
Työterveyslaitoksen mukaan laivatyöhön tarvittaisiin nykyistä tarkempia arviointipe- rusteita siten, että myös poikkeustilanne- tehtävät otettaisiin huomioon.
Tehtäväkohtaisen soveltuvuuden arvioin- nissa voisivat olla apuna myös merimiehil- le kehitetyt kuntotestaukset.
– Esimerkiksi Norjassa ja Hollannissa painoindeksi on yksi merimiehen työkykyi- syyden mittari, Kervinen kertoo.
Suomessa tuskin aletaan tarkkailla meri- miesten painoindeksejä, mutta arviointia on Kervisen mielestä syytä tarkistaa.
– Kyse on fyysisestikin vaativista tehtä- vistä. Merimiehen pitää esimerkiksi saada itsensä ylös vedestä ja pystyä auttamaan muitakin. Osan miehistöstä pitää pystyä myös savusukeltamaan. Jos on astmaa tai muita hengityssairauksia, on hyvin kyseen- alaista, kykeneekö savusukellukseen.
Vaihtoehtoisesti hätätoiminta tulisi Ker- visen mukaan suunnitella siten, että työn- tekijöiden yksilöllinen terveydentila otetaan huomioon.
Merimieskin voi uupua
Kervinen ihmetteli taannoin nettikirjoitukses- saan, eikö merimies muka milloinkaan uuvu. – Merimiehet eivät yleensä huomaa omaa uupumustaan. On aika hassua, että uupumusta ei ole ajateltu, vaikka tehdään yli
12-tuntisia työpäiviä kuusi viikkoa putkeen. Sittemmin kuormituksesta on alettu pu-
hua laivoillakin.
– Ihmiset ovat ruvenneet ehkä ensim-
mäistä kertaa miettimään, onko kuormi- tuksen merkkejä havaittavissa, Kervinen kertoo.
2017 • 3 // MS 19