Page 4 - Merimies 5 2017
P. 4

                Lauri Ihalainen: Miehistötuen lopettaminen
johtaa Suomen lipun alla purjehtivien
matkustajalauttojen ulosliputukseen
Julkaistu SDP:n kotisivuilla 15.10.2017
Viime aikoina on käyty tarpeellistakin keskustelua valtion eri   set laivamatkustajat käyttivät vuonna 2016 Suomessa noin 684
 yritystukien tarpeellisuudesta. Parasta aikaa yritystukia käsittelee asiantuntijoiden avustamana eduskuntapuolueiden edustajista koottu parlamentaarinen työryhmä, johon itsekin kuulun. Tavoit- teena on muodostaa pidemmän aikavälin tiekartta yritystukien myöntämisen perusteista.
Eräs julkisuudessa esiin nostetuista tuista on tuki meriliiken- teessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamiseksi, eli nk. miehistötuki. Miehistötuella pyritään hyvittämään varustamoille Suomen lipun alla purjehtivien alusten suomalaisen miehistön palkkojen sivukuluja. Järjestelmän kokonaiskustannus on tänä vuonna valtiolle noin 100 miljoonaa euroa ja koskee noin 150 alus- ta Suomen kauppalaivarekisterissä. Tuen rakentamisen ehtona oli, että alan työmarkkinajärjestöjen työvoimakustannuksia leikattiin yli 10 %.
Kyse on EU:n sallimasta tukimuodosta, jolla pyritään tukemaan eurooppalaisten merenkulkijoiden asemaa globaalissa kilpailussa mukavuuslippujen tarjoamaa mahdollisuutta hyväksikäyttää 3. maa-
On hyvä muistaa matkustajalauttojen merkitys Suomen hakurahtiliikenteelle.
ilman maista tulevaa halpatyövoimaa. Suomalainen merenkulku- osaaminen henkilöstössä ja alukset Suomen lipun alla on nähty osaksi kansallisia vahvuuksiamme kehittyvässä meriklusterissa. Kai- kissa EU:n merenkulkumaissa on miehistötuki. Ruotsissa ja monis- sa muissa maissa se on nettopalkkamalli.
Matkustaja-aluksiin, eli käytännössä Ruotsin ja Viron matkusta- jalauttoihin, kohdistuva miehistötuki on joidenkin toimesta nähty kuitenkin viimeaikaisessa keskustelussa kilpailua vääristävänä ja turhana. Perussuomalaiset ovat tehneet jo lakialoitteenkin mat- kustaja-alusten miehistötuen puolittamiseksi. Kuitenkin ulkomai-
miljoonaa euroa pääosin matkailu- ja ravintolapalveluihin.
On totta, että suuren henkilöstömääränsä vuoksi matkustaja- lautat käyttävät suuren osan miehistötuesta, vaikka suurin osa aluksista on rahtiliikenteessä. Tässä kohtaa on hyvä muistaa mat- kustajalauttojen merkitys myös rahtiliikenteelle, vuonna 2014 60 % kappaletavaraviennistä kuljetettiin matkustaja-ro-ro-aluksil- la. Miehistötuki on kieltämättä valtiolle menoerä, mutta joka on tarpeellinen kilpailussa naapureidemme kanssa. Esimerkiksi Ruot- sin laveamman tulkinnan vuoksi jouduimme vuosi sitten laajenta- maan omaa tukeamme. Virolla on taas noin 30 % matalampi palk-
kataso ilman tukeakin.
Valtaosa Suomen ja Viron välisen liikenteen aluksista onkin jo
rekisteröity Viroon ja ne käyttävät pääosin virolaista miehistöä. On selvää, ettei miehistötuen poisto siirtäisi risteilyasiakkaita maihin ravintolapalveluita käyttämään. Seuraus olisi se, että nykyiset mat- kustajalautat ulosliputettaisiin Viroon ja Ruotsiin henkilöstökulu- jen nousun vuoksi. Tuhansien suomalaisten työpaikat näillä aluk- silla katoaisivat.
En usko tämän olevan kriitikoidenkaan tavoitteena. Suomi ei voi lähteä yksipuolisesti miehistötukea karsimaan, vaan pelisääntöjen muutoksen tulee koskea myös kilpailijoitamme.
Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja, työministeri 2011–2015 ja SAK:n puheenjohtaja 1990–2009
    4 MS // 5 • 2017
SDP / Jukka-Pekka Flander















































































   2   3   4   5   6