Page 27 - Merimies 3 2018

Ruuhka-aikoina
laivalla saattaa
yhden lähdön aikana
olla 40 eri kansalaisuutta.
kuvaamisen ja lähtevät ostoksille. Myyjälle hyvät neuvot ovat tarpeen, sillä kiinalaisten kanssa suomen, ruotsin, englannin tai ruu- miin kielestä ei ole hyötyä.
– Kiinalaiset ostavat paljon, ovat ilmeet- tömiä eivätkä halua keskustella. Heillä on kaikki tiedot tuotteistamme ja he ovat tyy- tyväisiä, että myytävä tavara on aitoa. Lai- valle on kesällä tulossa kiinan kielen tulkki, ja se helpottanee tilannetta, Tarja sanoo.
Vielä ennen sulkemisaikaa ruotsalainen hienostodaami kysyy halpoja Nivean rasvo- ja, länsisuomalainen lähiörouva maksaa 200 euron ostoksensa ja venäläisseurue kasaa parfyymipurkkeja ostoskoreihinsa.
– Ruuhka-aikoina laivalla saattaa yhden lähdön aikana olla 40 eri kansalaisuutta. Itse pärjään kotimaisten lisäksi englannilla. Venäjäksikin lähtee dadada. Loput sitten il- meillä ja elekielellä, suomenruotsalaisen isän Tarja-tytär sanoo.
Kello 23 kosmetiikkaosaston työntekijöi- den kymmenen tunnin työpäivä päättyy. On
Miehet tulevat usein myymälään naisväen laatiman ostoslistan kanssa, jonka mukaan sitten täytän ostoskärryt, Tarja Hidvegi sanoo.
aika vetäytyä yöpuulle omaan hyttiin kymp- pikerrokseen.
– Vuosi sitten lopetimme risteilymatkus- tajille alkoholin myynnin menomatkalla torstain ja lauantain välisenä aikana. Sa- malla loppuivat hyttibileet ja häiriöt. Nyt on tosi rauhallista, Tarja Hidvegi sanoo.
Kauneuskilpailuista oli ainakin se hyöty, että kosmetiikka- ja kauneusala tuli tutuksi. Nythän se on vain työtä,
Tarja nauraa.
Tarja vakuuttaa, että hän ei ole kokenut muutakaan häirintää Baltic Princessillä kol- men työskentelyvuotensa aikana. #MeToo - kampanja ei ole ollut laivalla tarpeen.
– Edellisessä työpaikassani Silja Serena- della häirintää oli, mutta täällä naisväki saa olla rauhassa.
Vihattu meri toi rakkauden
Porilaiselle Tarja Hidvegille merimiehen ammatti tulee verenperintönä. Äiti seilasi autolautta M/s Polar Expressenillä Vaasan ja Uumajan väliä ja eno ruotsinlaivalla Turus- ta Tukholmaan. Tarjan isä kuoli tytön ollessa vain 11-vuotias.
– Olimme pikkusisareni kanssa miltei heitteillä. Sitten äiti löysi vielä Karibian ris- teilyillä säiliölaivan kapteenin, meni naimi- siin ja muutti Kanarialle. Vihasin merta ja laivoja sydämeni pohjasta, Tarja (os. Pitkä- nen) muistelee.
Tarjan mummu näki tyttöjen ahdingon ja otti sisarukset huostaansa. Mummu syötti, koulutti ja ilmoitti Tarjan Miss Suomi -kilpailuihin. Missikisoihin ilmoittautumi- seen tosin tarvittiin ennustajaeukon apua.
– Selvännäkijä katsoi korttejaan ja sanoi mummulle, että tyttö pitää ilmoittaa kau- neuskilpailuihin. Näin tehtiin ja minut va- littiin Miss Satakunnaksi. Sitten pääsin vuoden 1979 Miss Suomi -kilpailun finaa- liin. Onko näitä nyt pakko muistella, Tarja kysyy.
– On, toimittaja vastaa.
– Missi- ja aurinkotyttökilpailujen an- siosta tienasin vähän rahaa, näin maailmaa ja sain paljon itseluottamusta. Kosmetiikka ja meikkaus tulivat tutuiksi, Tarja Hidvegi sanoo.
Kauneusalan tuntemusta Tarja tarvitsi toukokuisella työkomennuksellaan, kun hän kävi kolmen työkaverinsa kanssa
2018 • 3 // MS 27