Page 10 - Aineeton arvo

Taloustiede ja talouspolitiikka eivät oikein saa kiinni aineettoman arvonluonnin mer- kityksestä ja sen vuoksi politiikkatoimien suunnittelu on haastavaa. Vaikka ym- märrämme aineettomien investointien kasvavan merkityksen talouden uudis- tumiselle ja kasvun mahdollistamiselle, pysähtyy analyysi usein aineettoman pääoman tarkasteluun. Investoinnein luotu yrityksen pääomakanta, oli se fyysinen tai aineeton, on kuitenkin vasta mahdollisuus, joka lisäksi sitoo resursseja ja aiheuttaa siten kustan- nuksia. Se ei kerro mitään siitä, miten tähän mahdollisuuteen pitäisi tarttua. Tä- män osaaminen saattaa olla Suomen kriitti- sin menestystekijä.
Aineettomat investoinnit ovat kehittyneis- sä maissa 5–10 % BKT:sta ja kattavat siten huomattavan osan investoinneista. Ne voi- daan jakaa esim. seuraaviin kategorioihin: 1) Digitaaliset järjestelmät ja tieto, 2) tieteellinen ja luova omaisuus ja 3) ta- loudelliset kyvykkyydet, kuten yrityskoh- tainen inhimillinen pääoma, yritysrakenne, mainos- ja brändiarvot.1
Aineettoman arvonluonnin tulkintaa häm- mentävät myös liiketoimintamallit, joilla voidaan luoda arvoa ilman suuria pääomia sitovia investointeja. Aineeton arvonluonti voi tapahtua yhdistämällä olemassa olevaa tietoa, ideoita tai käyttämällä jotain olemas-
sa olevaa asiakkaan tarpeen tunnistavaa mahdollisuutta. Niinpä kaiken inhimillisen pääoman ei tarvitse olla yrityksen rajojen
Kansantalouden kannalta keskeistä on se, kuinka nopeasti ja tehokkaasti nämä käytännöt leviävät yrityksissä ja kuinka hyvin toimintaympäristö tukee yrityksissä tapahtuvaa siirtymää aineettoman hyödyntämiseen.
sisäpuolella, vaan sitä voidaan hyödyntää esim. joukkoistamalla.2
Aineeton pääoma jaetaan yleensä kolmeen ryhmään, joista inhimillisen pääoman ydin on osaaminen ja tiedon kertyminen orga- nisaation sisään. Rakenteellinen pääoma jäsentää toimintaa uudella tavalla ja mah- dollistaa myös digitaaliajan skaalautumisen. Suhdepääoma puolestaan mahdollistaa yh- teisen arvonluonnin asiakkaan kanssa syväs- sä vuorovaikutuksessa, joka saattaa kestää myös globaalin kilpailun puhureita paremmin kuin vuosikymmentenkin perinteinen asia- kassuhde. Aineettoman pääoman hyödyntä- misen reittejä syntyy koko ajan lisää.
Tietenkin myös tuotannolliset yritykset in- vestoivat aineettomiin hankkeisiin. Sorvaa- jan kouluttaminen akselitehtaalla tai uuden
salaojaputkia valmistavan yrityksen asiakas- tietojärjestelmän luominen ovat esimerkkejä aineettomista investoinneista, jotka tehdään
fyysisten tuotteiden valmistuksen kilpailukyvyn lisäämiseksi. Molem- mat voivat päätyä parantuneeseen kykyyn palvella asiakkaita ja luoda valmistavalle yritykselle lisäarvoa tuotannon oheen.
Liikkeenjohdon opetukset ovat pit- kään painottaneet asiakkaan tarpei- den ymmärtämisen merkitystä. Suo- men pitkälti prosessiteollisuuteen ja
pääomahyödykkeiden tuotantoon keskittynyt kansainvälinen sektori on ehkä vertailumaita myöhemmin omaksumassa syvintä asiakas- lähtöisyyttä. Samasta tuotantopainotuksesta saattaa kummuta myös vakaumus siitä, että palvelut ovat hevosta suurempia tuotteita vähämerkityksellisempiä ja aineettomat asia- kasarvot Suomen arvonlisän lähteeksi so- veltumattomia. Ajat ja ajattelu ovat kuitenkin muuttumassa.
Edelläkävijäyritykset näkevät aineettoman arvonluonnin mahdollisuudet kääntää glo- baalitalouden hintakehitys edukseen. Pet- ri Rouvisen hahmotelma havainnollistaa, kuinka fyysisten ja aineettomien hyödyk- keiden hinnat saattavat olla vastakkaisia.3 Arvonluonti on globaalisti vähemmän si- doksissa fyysiseen pääomaan, kuten ko- koonpanotehtaaseen, kuin aineettomiin toi-
Mistä
aineeton arvo syntyy - palvelut
kasvun lähteenä
KAUPALLINEN NEUVOS PEKKA LINDROOS / TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ
10