Page 29 - Aineeton arvo

a) ROJALTIT JA LISENSSIMAKSUT Vientituloja tulee ensinnäkin rojalti- ja lisenssitulojen muodossa. Ulkomaiset yritykset maksavat tällöin siitä, että ne käyttävät Suomen yksiköiden omistamaa ainee- tonta omaisuutta. Tähän kuuluvat muun muassa patent- tien, copyrightien ja erilaisen tekijänoikeuksilla suojatun omaisuuden käyttö. Vuonna 2013 näitä vientituloja tuli Suomeen yhteensä 2,7 miljardin arvosta. Rojaltien ja lisenssitulojen kautta tulevat vientitulot ovat kaikkein il- meisin kanava, jolla aineettomuudesta tulee vientituloja.
b) VÄLITYSKAUPPA
Suurin piirtein saman verran tuloja tulee välityskaupan seurauksena. Välityskaupassa kyse on usein siitä, että Suomen yksikkö ostaa tavaran ulkomaiselta yritykseltä ja myy sen toiselle ulkomaiselle yritykselle ilman että tavara käy missään vaiheessa Suomen maaperällä. Myynti- ja ostosumman välinen kate kirjautuu välityskauppa-ter- millä Suomen palveluvienniksi. Etenkin konsernin sisällä tehdyssä välityskaupassa kate on oikeastaan aineetto- malle omaisuudelle tulevasta tuotosta. Myös palveluja voidaan myydä välityskaupan tavoin.
c) MUU PALVELUVIENTI
Aineettomaksi vienniksi voidaan laskea myös muu pal- veluvienti. Vuonna 2013 näitä vientituloja tuli Suomeen peräti 16,4 miljardin edestä. Tästä lähes 5,2 miljardia tuli tietotekniikkapalveluista ja televiestinnästä sekä 1,6 mil- jardia rakentamisesta ja projektitoimituksista.
d) AINEETON TAVARAKAUPAN SISÄLLÄ Vaikeinta on arvioida, mikä rooli patenteilla, brändeillä ja muilla aineettomilla tekijöillä on silloin, kun niiden tuoma arvonlisä sisältyy ulkomaille vietyjen tavaroiden hintaan. On ilmeistä, että tätäkin kautta Suomeen tulee vientitu- loja, mutta nykyisin ei tiedetä edes sen suuruusluokkaa.
On kuitenkin tärkeää huomata, että monet yritykset pystyvät valitsemaan luokkien a, b ja d välillä. Tämä tuli esiin aiemmassa Etlan tekemässä hankkeessa, jossa tutkittiin globaalien arvoverkostojen toimintaa.19 Siinä yhteydessä ilmeni, että osa yrityksistä käytti kaikkia näitä kolmea keinoa saadakseen sen ulkomaisilta tytäryrityk- siltä aineettoman omaisuuden tuottoja Suomeen. Jois- sain maissa kyseinen konserni veloitti tytäryrityksiltään rojaltimaksuja, toisissa maissa ko. konserni teki saman asian välityskaupan kautta ja kolmansissa maissa ai- neettomuuden tuotot tulivat tavaraviennin kautta.
Aineettoman ja aineellisen pääoman arvon vaihtelut voi- vat olla erilaisia. Aineellisen omaisuuden arvo vaihtelee ajassa todennäköisesti vähemmän kuin aineettoman. Jos yritys on investoinut esimerkiksi kiinteistöön tai ko-
neisiin, näiden arvo ei todennäköisesti häviä kokonaan ainakaan parissa vuodessa. On myös epätodennäköistä että näiden arvo moninkertaistuisi lyhyessä ajassa. Sen sijaan brändin, patenttien, teknologian tai muun aineet- toman omaisuuden arvo voi vaihdella paljon. Esimerkik- si Nokian Symbian-käyttöjärjestelmän arvo aleni hyvin nopeasti vuoden 2011 aikana. Toisaalta aineettoman omaisuuden arvonnousu voi myös moninkertaistua hy- vinkin lyhyessä ajassa, kuten Applen esimerkki osoittaa.
7 Kirjallisuudessa on käytetty lukuisia eri termejä kuvaamaan aineet- tomia investointeja/aineetonta pääomaa tai niiden osia. Näitä termejä ovat esimerkiksi inhimillinen pääoma (intellectual assets/ capital), organisaatiopääoma (organizational assets), osaamis- pääoma (knowledge capital) ja immateriaalinen omaisuus (intel- lectual assets).
8 Ks. esim. Lev, 2003 Lev, B. (2003) Remarks on the Measurement, Valuation, and Reporting of Intangible Assets. NYU Working Paper No.2451/27468.
9 Ks. esim. Fadur, C-I. ja Mironiuc, M. (2013). Study on the percep- tion of accounting professionals concerning intangible assets and intangible capital. Theoretical and Applied Economics, 20, 77-98.
10 Hulten, C. (2013). Stimulating Economic Growth through Knowl- edge-Based Investment. OECD Science, Technology and Industry Working Papers 2013/02, OECD, Paris.
11 Huovari, J. ja Maliranta, M. (2008). Aineettomien investointien merkitys talouskasvulle. Teoksessa Huovari (toim.). Aineeton pää- oma ja talouskasvu. Tekesin katsaus 230/2008, Tekes, Helsinki. Jalava, J., Aulin-Ahmavaara, P. ja Alanen, A. (2007). Intangible Ca- pital in the Finnish Business Sector, 1975-2005. PTT Työpapereita no:100, Pellervon taloustutkimus, Helsinki.
12 Sainio, M. ja Koistinen-Jokiniemi, P. (2014). Kansantalouden tilin- pito uudelle vuosikymmenelle. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 110, 391-405.
13 Corrado, C. A. & Hulten, C. ja Sichel, D. E. (2006). Intangible Cap- ital and Economic Growth. NBER Working Papers 11948, National Bureau of Economic Research, Inc.
14 Piekkola, H. (2012). Aineeton pääoma – talouskasvun ytimessä. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 108, 20-32.
15 Dal Borgo, M., Goodgirdge, P., Haskel, J. and Pesole, A. (2013). Pro- ductivity and Growth in UK Industries: An Intangible Investment Ap- proach. Oxford Bulletin of Economics and Statistics, 75, 806-834.
16 Corrado, C., Haskel, J., Iommi, M. ja Jona-Lasinio, C. (2012). Intan- gible Capital and Growth in Advanced Economies: Measurement and Comparative Results. CEPR Discussion Paper No 9061, Cen- tre for Economic Policy Research, London, UK.
17 OECD (2013). New Sources of Growth: Knowledge-Based Capital. Key Analyses and Policy Conclusions. Synthesis report.
18 OECD (2013). New Sources of Growth: Knowledge-Based Capital. Key Analyses and Policy Conclusions. Synthesis report.
19 Ali-Yrkkö, J. (2013). Mysteeri avautuu – Suomi globaaleissa ar- voverkostoissa. ETLA b 257, the Research Institute of the Finnish Economy.
29