Page 32 - Aineeton arvo

asiakkaisiin ja muihin sidosryhmiin. Käytännössä orga- nisaation tulokset aikaansaavat sen jäsenet, ihmiset, joista organisaation kokonaisuus rakentuu. He toimin- nallaan joko mahdollistavat tai estävät valitun strategi- an toteutumisen ja tavoitteiden saavuttamisen.23 Ei ole olemassa organisaatiota irrallaan sen toimijoista. Näin ollen organisaatioiden keskeinen aineeton pääoma on organisaation jäseniin sitoutunutta. Organisaation jäse- nien kokemus, tiedot, taidot, asenne ja motivaatio ovat esimerkkejä yksilöllisestä inhimillisestä pääomasta. Tuo pääoma mahdollistaa esimerkiksi hyvän asiakaskohtaa- misen tai toimii perustana ratkaista asiakkaan tai työyh- teisön ongelmia ja sitä kautta tuottaa arvoa.
Inhimilliseen pääomaan sitoutunut arvo ja hyödynnet- tävyys voivat säilyä organisaatiossa ainoastaan siellä työskentelevien ihmisten kautta ja heidän toimintansa seurauksena.24 Lisäksi johdon näkökulmasta on tärkeää ymmärtää, että yksilöön sidottu inhimillinen pääoma ei itsestään realisoidu organisaation aineettomaksi pää- omaksi vain siksi, että työntekijä on organisaation pal- veluksessa. Inhimillisen potentiaalin, kuten osaamisen ja kokemuksen hyödyntäminen, edellyttää oikeanlaista ilmapiiriä ja johtamistapaa, jotka mahdollistavat ja kan- nustavat työntekijöitä esimerkiksi jakamaan itselleen kertynyttä arvokasta hiljaista tietoa.
SUHDEPÄÄOMA
Siinä missä inhimillinen pääoma ennen muuta keskittyy organisaation jäsenien ominaisuuksiin ja osaamiseen sekä organisaatioiden sisällä vallitseviin suhteisiin, liittyy suhdepääoma ensisijaisesti niihin suhteisiin, joita orga- nisaatiolla on sen ulkopuolisiin tahoihin, kuten asiakkai- siin ja muihin tärkeisiin sidosryhmiin. Suhdepääomaa rakentavat siis yrityksen erilaiset verkostot, asiakkuudet ja yhteistyökumppanuudet, joihin kytkeytyy erottamatto- masti suhdepääomaan liitetyt teemat kuten esimerkiksi brändi, organisaation imago tai maine. Ne ovat yritykselle sellaista pääomaa, joka auttaa sitä erottautumaan muis- ta ja samalla niillä on tärkeä merkitys uusien suhteiden luomisessa ja olemassa olevien ylläpitämisessä.
RAKENTEELLINEN PÄÄOMA
Aineeton rakenteellinen pääoma luo puitteet sille, että muita aineettoman pääoman osa-alueiden voimava- roja voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Rakenteellinen pääoma koostuu esimerkiksi organi- saation prosesseista ja toimintatavoista. Organisaation rakennepääomaa on myös organisaatioon rakentunut kulttuuri ja organisaation omintakeisuutta kuvaava iden- titeetti. Ne ovat esimerkkejä organisaatioiden menestyk- seen ratkaisevasti vaikuttavista ilmiöistä, jotka samalla ovat perinteisen johtamisen ulottumattomissa.
Puhuttaessa aineettomasta pääomasta liikumme sa- manaikaisesti paitsi asiakasrajapinnalla, myös organi- saation jäsenten yksilöllisten kokemusten ja organisaa- tion jäsenien yhteisesti jakaman todellisuuden välillä. Useat aineettomaan pääomaan liittyvät elementit, kuten osaaminen ja tieto, voivat olla yksilön mutta myös orga- nisaation inhimillistä pääomaa. Näin inhimillistä pää- omaa organisaatiokontekstissa voidaan edelleen jaotella yksilölliseen ja yhteisölliseen inhimilliseen pääomaan.25
AINEETTOMAN PÄÄOMAN JOHTAMINEN ON TUNNELMIEN AISTIMISTA JA LUOMISTA
Harva varmaankaan enää nykyään kyseenalaistaa sitä, etteikö organisaatioissa olisi paljon näkymättömiä, ai- neettomia asioita, joita on hankala konkretisoida ja mi- tata, mutta jotka kuitenkin olemassa olollaan vaikuttavat organisaation menestymiseen tai epäonnistumiseen – vähintäänkin samassa määrin kuin näkyvät, hallin- noitavissa olevat ja mitattavat asiat. Voidaan vaikkapa pohtia, kumpi on organisaation toiminnan sujuvuuden kannalta tärkeämpää, eksplisiittinen vai hiljainen tieto, ohjeet vai kokemukseen perustuva tapa tehdä asioita? Ohjaako ihmisten käyttäytymistä näkyvä vai aistit ja tunteet? Kumpi kuvastaa organisaatiota paremmin, sen virallinen tarina vai arjen tarinat? Kyse ei kuitenkaan ole vastakkainasettelun lietsomisesta – kaikki nuo mainitut asiat vaikuttavat organisaatiossa niin tunnelmaan kuin tuloksiinkin.
Koska aineettomalla pääomalla on vahva kytkös orga- nisaatioiden tuloksellisuuteen, muodostuu siitä luon- tevasti keskeinen ja tärkeä johtamisen mielenkiinnon kohde. Vanhastaan meille on kertynyt merkittävästi enemmän kokemusta, osaamista ja keinoja johtaa aineellista pääomaa. Ansaintalogiikan ja toimintaym- päristön muuttuessa ja aineettoman pääoman ollessa monissa yrityksissä keskeinen resurssi ja kilpailutekijä, olisi tulevaisuuden kilpailukyvyn turvaamisen kannalta ensisijaisen tärkeää, että organisaatiossa panostettai- siin aiempaa enemmän oman aineettoman pääoman kokonaisuuden tunnistamiseen ja siihen liittyvään joh- tamisosaamisen kehittämiseen.
Aineettoman pääoman kohdalla johtamisen keskeisiksi teemoiksi nousee ihmisten työhyvinvoinnin ja työmo- tivaation sekä osaamisen johtaminen samoin kuin hy- vän yhteistyön ja myönteisen ilmapiirin kehittäminen. Johtamisen yhtenä haasteena on myös aineettoman pääoman ja aineellisen pääoman yhteistyön tehokas aikaansaaminen. Tarvitaan esimerkiksi osaavaa henki- löstöä, joka kykenee hyödyntämään tarkoituksenmu- kaisesti hankittuja laitteita ja järjestelmiä työssään tai myymään tai huoltamaan niitä toimialasta riippuen.
32