Page 33 - Aineeton arvo

Johtamisen asiana on henkilöstön riittävyydestä huo- lehtimisen lisäksi varmistaa, että organisaatiossa on oikeanlaisia osaajia oikeilla paikoilla ja joiden tekemää työtä aineellisen pääoman resurssit tukevat.26
ONKO MEILLÄ JOHTAMISOSAAMISTA RIITTÄVÄSTI?
On kuitenkin aiheellista kysyä, onko meillä riittävää joh- tamisosaamista vastaamaan muuttuvan ajan haastei- siin? Aineettoman pääoman hyödyntäminen ja johta- minen edellyttävät johdolta kykyä ja valmiutta kriittisesti analysoida paitsi toimintaympäristöön liittyviä kysymyk- siä, myös omaa johtamisosaamista, johtamisen tapaa ja asenteita siihen liittyen. Valitettavan monessa yrityk- sessä johtamiskulttuuri heijastelee yhä vanhoja teollisen ajan johtamisoppeja, joiden mukaan johdon yksinoike- udellisena tehtävänä oli suunnitella, organisoida ja val- voa työtä. Nämä perinteiset mallit eivät kuitenkaan voi toimia tilanteessa, jossa työntekijöiden tiedot, taidot ja erityisesti heidän halunsa antaa ja jakaa osaamistaan organisaationsa käyttöön, ratkaisevat yrityksen menes- tymisen.
Jokaisen organisaation arkitodellisuudessa asioita tul- kitaan monista näkökulmista ja monin eri tavoin, yksi- löllisistä lähtökohdista käsin. Tässä piilee aineettoman pääoman vaara ja voima. Mikäli johto ei ymmärrä orga- nisaation jäsenien, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien toiminnan ja asenteiden rakentuvan paitsi tosiasioiden, myös ennen kaikkea tulkintojen, näkökulmien varaan, keskitytään johtamisessa määrällisten ja mitattavien faktojen tarkasteluun ja niistä viestimiseen tunnelman ja merkitysten rakentamisen sijaan.
Tänä päivänä johtajan tärkein taito on hänen kykyn- sä rakentaa merkitystä ja olla aktiivinen osa merki- tyksen rakentumisen prosessia. Mahdollistaminen ja innostaminen sekä mielekkäiden vuorovaikutus- kanavien ja -tapojen rakentaminen ovat niitä kei- noja, joilla esimies mahdollistaa parhaan alustan sekä inhimillisen että yhteisöllisen aineettoman pääoman kasvulle ja kukoistukselle yrityksessään. Tätä kautta myös asiakkaille on sitoutuneen ja moti- voituneen henkilöstön kautta mahdollista välittyä pait- si asiantunteva ja osaava, ennen kaikkea kasvollinen ja vetoava mielikuva yrityksestä, mikä puolestaan rakentaa pohjaa pitkäaikaisille, molemminpuolisesti arvoa tuotta- ville suhteille.
Haastavassa tehtävässään johto ei onnekseen ole yksin: nykyään tiedostetaan yhä laajemmin, että johtaminen ei ole yksilösuoritus, vaan että johtajuus rakentuu suhteis- sa. Aineettoman pääoman rakentamiseen osallistuvat kaikki organisaation jäsenet yhdessä – tulevaisuudes-
sa toivottavasti yhä enenevässä määrin tasavertaisesti henkilöiden muodollisesta asemasta riippumatta.27
Panostaminen aineettomaan pääomaan kannattaa: Ainutlaatuinen ja vahva toimintakulttuuri ja organi- saatio-identiteetti, organisaation arvoihin ja tavoittei- siin sitoutunut motivoitunut henkilökunta, pitkäaikai- set, luottamukseen perustuvat sidosryhmäsuhteet tai muutokseen ja uudistuksiin positiivisesti suhtautuva organisaatioilmapiiri voivat olla aistittavissa, mutta ei- vät kilpailijan kopioitavissa sillä aineettoman pääoman kokonaisuus rakentuu aina eri tavoin ja erilaiseksi eri or- ganisaatioissa. Juuri siksi aineeton pääoma on usein se keskeisin organisaation menestystä selittävä tekijä.
20 Ks. esim. Sveiby, K. (1997). The new organizational wealth. Man- aging & measuring knowledge-based assets. San Francisco: Ber- rett-Koehler Publishers, Inc.
21 Choong, K.K. 2008. Intellectual capital: definitions, categorization and reporting models, Journal of Intellectual Capital, 9 (4), 609-638.
22 Edvinsson, L. & Sullivan, P. 1996. Developing a Model for Man- aging Intellectual Capital, European Management Journal, 14 (4),
356–364.
23 Puusa, Anu (2014): Strategia on tiekartta. teoksessa Yrittäville.
Suomalaisille. Yos! Yrittäjyyden Osaamiskeskus, Yrittäjän MBA – ohjelma. Akateeminen yrittäjäkoulu. Antero Koskinen (toim.).Sa- vilahden Kirjapaino Ky. s. 87-108.
24 Ks. esim. Viitala, R. (2005). Johda osaamista! Osaamisen johtami- sen teoriasta käytäntöön. Helsinki: Infor sekä Roos, G., Fernström, L., Piponius, L. & Rastas, T. (2006). Aineeton pääoma. Johdon käsikirja. Helsinki: Edita Prima Oy.
25 Puusa, Anu & Reijonen, Helen. (2011): Johdanto: Yksilöllinen ja yhteisöllinen inhimillinen pääoma organisaatiossa. teoksessa Puusa, Anu & Reijonen, Helen (toim.) Aineeton pääoma organi- saation voimavarana. UNIpress. s. 19-29
26 Ks. myös Ståhle, P. & Grönroos, M. (2002). Knowledge Mana- gement – tietopääoma yrityksen kilpailutekijänä. Porvoo: WS Bookwell, Ståhle, P. & Wilenius, M. (2006). Luova tietopääoma. Tulevaisuuden kestävä kilpailuetu. Helsinki: Edita Prima Oy sekä Puusa, A. & Eerikäinen, M. (2010). Is Tacit Knowledge Really Tacit? Electronic Journal of Knowledge Management, 8 (3), 307–318.
27 Puusa, Anu, Mönkkönen, Kaarina & Kuittinen, Matti. (2011): Onko kaikki todella vain johtamisesta kiinni? Alais- ja työyhtei- sötaitojen kasvava merkitys muuttuvassa työelämässä. teoksessa Puusa, Anu & Reijonen, Helen (toim.) Aineeton pääoma organi- saation voimavarana. UNIpress. s. 94-116
Tämä kirjoitus pohjautuu paitsi ulkopuolisiin lähteisiin, myös omiin aiempiin kirjoituksiini teoksissa Puusa, Anu & Reijonen, Helen (2011): Aineeton pääoman organisaation voimavarana, UNIPress, Puusa, Anu, Reijonen, Helen, Juuti, Pauli & Lauk- kanen, Tommi. (2014): Akatemiasta markkinapaikalle. Johta- minen ja markkinointi aikansa kuvina (4., uudistettu painos). Talentum, sekä Johtamisverkoston Kaikuluotain – blogissa jul- kaistuun tekstiin Aineeton pääoma ei ole uskon asia.
33