Page 35 - Aineeton arvo

Muotoiluosaaminen on noussut tärkeäksi kilpailutekijäksi osana yritysten liiketoimin- taa. Valmistuksen ja kokoonpanon osuus syntyvästä taloudellisesta arvosta on vähe- nemässä ja tuotteiden jalostusarvosta kas- vavan osan tuottaa aineetonta pääomaa hyödyntävä toiminta, kuten tutkimus ja tuo- tekehitys, muotoilu, markkinointi, jakelu ja erilaiset palvelut. Muotoilun käyttö myös le- viää nopeasti eri elinkeinotoiminnan aloille, yhtenä esimerkkinä ohjelmistoliiketoiminta. Samalla muotoilun ja sen käytön edistämi- sestä on tullut yhä merkittävämpi osa elin- keino- ja innovaatiopolitiikkaa eri maissa.
Muotoilun taloudellista merkitystä on pe- rinteisesti arvioitu muotoilutoimialan koon perusteella. OECD:n mukaan muotoilun toimiala vastaa EU:ssa 8,8 miljardin euron bruttoarvonlisäyksestä.28 Toimiala on sel- keästi suurin Iso-Britanniassa, jonka jälkeen tulevat Italia ja Saksa. Pohjoismaista suurin muotoilutoimiala on Ruotsilla. Suomessa muotoilupalveluiden tuotanto oli reilut 44 miljoonan euroa, mikä jää erittäin huomat- tavasti jälkeen läntisestä naapurista.
TAULUKKO 1
Työ- ja elinkeinoministeriö on tilannut Ramboll Management Consulting Oy:ltä selvityksen, jossa tarkastellaan muotoilun merkitystä eräillä sitä hyödyntävillä toimi- aloilla Suomessa. Selvityksessä kytketään muotoilun hyödyntäminen ja sen vaikutuk- set laajemmin yritysten liiketoimintaan ja kilpailukykyyn. Tätä varten hankkeen osana kehitettiin kyselyn tietosisältö, jonka toimi- vuuden testaus johtopäätöksineen oli tie- donkeruun lisäksi pilottihankkeen keskeinen sisältö.
Selvityksessä toteutetun sähköisen kyselyn vastausprosentti on jäänyt varsin alhaiseksi, joten seuraavassa esiteltävät alustavat tulok- set ovat parhaimmillaan suuntaa-antavia.
MUOTOILUN STRATEGINEN ASEMA YRITYKSESSÄ
Muotoilun strategista asemaa yrityksessä käytettiin kyselyssä keskeisenä luokittelu- muuttujana. Vahvimmin muotoiluosaami- sen käyttöön olivat sitoutuneet ne yritykset, joilla muotoilu on osa strategiaa ja yritys-
kulttuuria (taso 3). Yritykset, joilla muotoilu ei ole osa strategiaa, mutta muotoiluosaa- misen hyödyntäminen on vahvasti integroi- tunut tuotekehityksen ja/tai markkinoinnin prosesseihin, ovat tasolla 2. Yritykset, joille muotoilu on yksinomaan tuotteen ulkonäön parantamista tai käytettävyyttä sijoittuivat tasolle 1. Ne yritykset, jotka eivät käytä muo- toilua lainkaan, sijoittuvat tasolle 0.
OSAAMIS- JA TKI-INTENSII- VISYYS YHTEYDESSÄ MUOTOILUUN
Selvityksessä havaittu merkittävin muotoi- luosaamisen hyödyntämistä selittävä tekijä on yritysten yleinen tutkimus-, kehitys- ja in- novaatiotoiminnan intensiivisyys. Sen sijaan näyttäisi siltä, että muotoilun strateginen asema ei olisi riippuvainen yrityksen koosta, kasvuhakuisuudesta eikä kansainvälistymi- sen asteesta.
Muotoilua hyödyntävät yritykset panostavat enemmän tki-toimintaan. Näin ollen muo- toilua, kuten innovaatiotoimintaa ylipäätään,
MUOTOILUN MERKITYS YRITYKSEN LIIKETOIMINNASSA
TASO
0
EI MUOTOILUA
TASO
1
ULKONÄKÖ TAI KÄYTETTÄVYYS
TASO
2
”MUOTOILU PROSESSINA”
TASO
3
”MUOTOILU STRATEGIANA”
YRITYKSEMME NÄKÖKULMASTA MUOTOILUOSAAMINEN ON... (VÄHINTÄÄN YKSI AO. KOHTEISTA VALITTU)
YRITYS
EI HYÖDYNNÄ MUOTOILUOSAAMISTA
TUOTTEEN TAI PALVELUN ULKONÄÖN SUUNNITTELUA
TUOTTEEN TAI PALVELUN KÄYTETTÄVYYDEN SUUNNITTELUA
MUKANA
TUOTE- JA PALVELU- KEHITTÄMISPROSESSISSA ALUSTA ASTI
OSA
TUOTE- JA PALVELU- KEHITTÄMISPROSESSIA
OLENNAINEN OSA MARKKINOINTIA
OSA YRITYSSTRATEGIAA
OSA YRITYSKULTTUURIA JA AJATTELUTAPAA
TÄRKEÄSSÄ ROOLISSA KAIKISSA TOIMINNOISSA
14%
VASTANNEISTA (N=29)
24%
VASTANNEISTA (N=37)
22%
VASTANNEISTA (N=35)
40%
VASTANNEISTA (N=62)
35