Page 4 - Aineeton arvo
P. 4

Esipuhe
Hyvinvointi perustuu kansakunnan kykyyn luoda arvoa. Arvonluonnin pelikirja kaipaa globaaleilla areenoilla jat- kuvaa päivitystä.
Suomen vahvuuksia ovat biotalous, cleantech ja ter- veysteknologia, mutta niiden lisäksi tarvitaan muutakin kansakunnan hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Hilavitkutin ja hyvin brändätty ja vientimarkkinoilla kysytty suoma- lainen palvelu ovat yhtä tervetulleita hyvinvoinnin luojia. Politiikan on syytä tunnustaa, että aineeton arvonluonti on taloudelle yhtä tärkeää kuin aineellinen arvonluonti.
Aineeton arvonluonti, sen tunnistaminen ja elinkeino- politiikan jalostaminen sitä tukevaksi ovat se ehkä eni- ten kehittämistä kaipaava Suomen menestymisen mah- dollisuus. Sen sukulainen digitaalinen liiketoiminta saa kasvavaa huomiota, mutta sekin kumpuaa vielä suurelta osin teollisen valmistuksen ajatusmallista. Keskustelua vaikeuttaa osin se, että käsitteemme periytyvät fyysisten investointien ja tuotannon maailmasta.
Ymmärrämme, että aineettomat investoinnit ovat tärkei- tä. Niillä kerrytetään aineetonta pääomaa, kuten osaa- mista, asiakasymmärrystä, yrityskulttuuria, brändien arvoa, IPR-salkkua. Investoinnit tutkimukseen ja tuo- tekehitykseen pääsivät hiljattain edustamaan tätä kan- santalouden tilinpidon ja kansantuotteen laskelmiinkin. Investoinnista ja sen myötä kerrytettävästä pääomasta on kuitenkin vielä pitkä matka arvonluontiin, varsinkin globaaleissa ekosysteemeissä. Digitalisaatio kirittää tätä kilpailua joka kierroksella kovenevalla rytmillä.
Suomen suuria haasteita onkin sekä yksityisellä että jul- kisella puolella se, että panostukset aineettomaan pää- omaan kääntyvät Suomeen pohjautuvaksi menestyksek- si nopealiikkeisissä arvoverkostoissa. Innovaatiopanostus kaipaa jatkuvaa näyttöä hyödystään ja aineettoman ar- vonluonnin kasvu on hyvä merkki onnistumisesta.
4


































































































   2   3   4   5   6