Page 42 - Aineeton arvo

VOIKO AINEETTOMAAN ARVOON SIJOITTAA?
CO-FOUNDER, MANAGING PARTNER TIMO ARGILLANDER / IPR.VC MANAGEMENT OY
Aineettomalla arvonluonnilla on suuri potentiaali, mutta sen taloudellisen merkityksen mittaaminen on erittäin vaikeaa, kuten Ali-Yrkkö ja Pajarinen kir- joittavat.
Tämä kirjoitus tarkastelee aineettomia sijoituksia media-alan näkökulmasta. Ali-Yrkön ja Pajarisen mukaan yli viidesosa (22 %) USA:n aineettomasta pääomasta koostuu taiteesta, viihteestä ja tekijän- oikeuksista. Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa näi- den osuus on vain muutaman prosentin luokkaa. Toisin sanoen voidaan todeta yhdysvaltalaisyritys- ten osanneen kaupallistaa mediaa paljon euroop- palaisia paremmin. Internet ja digitaalinen jakelu avaavat periaatteessa uusia mahdollisuuksia pie- nistäkin maista tuleville mediasisältöjen tuottajille, mutta osataanko niitä mahdollisuuksia hyödyntää?
Konsulttiyhtiö PwC:n mukaan digitaalisen median ja viihteen maailmanlaajuinen markkina vuonna 2013 oli 616 miljardia dollaria ja kasvaa 994 miljardiin dollariin vuonna 2018. Digitaalisesti jaeltavan sisällön tarjonta ja kysyntä kasvavat ja samalla syntyy kokonaan uusia sisältölajeja, kuten data-aineistoista muodostuvat si- sällöt. Vakiintuneiden mediayhtiöiden ongelmana on siirtyminen hyväkatteisesta vanhasta liiketoiminnasta pienempien katteiden digimediaan. Tämä muutoksen hitaus tarjoaa uusille mediayhtiöille edun kasvavan di- gimarkkinan hyödyntämisessä.
Eri yhteyksissä on todettu, että sisältöjen kehittämi- seen on vaikeampaa saada rahoitusta kuin fyysisiin, vakuusarvoa tarjoaviin investointeihin. Suomalai- nen sisältöala toimiikin yleisesti projektiliiketoimin- taa tekevänä alihankkijana, ilman että työn kautta kehitettäisiin omia monistettavia oikeuksia.
Samaan aikaan niin Suomessa kuin kansainvälises-
tikin median tekniset jakelualustat ovat nousseet sijoittajien suosioon. Tämän seurauksena mediatek- nologiayrityksiä on syntynyt paljon, niihin on tehty runsaasti sijoituksia ja niiden valuaatiot ovat nous- seet kohisten sijoittajien hakiessa seuraavaa isoa läpimurtoa.
Toisin sanoen median teknologia kerää sijoituk- sia, sisältö ei. Kehitys on kuitenkin kääntymässä USA:ssa, missä Net ixin ja Amazonin kaltaiset toi- mijat ovat alkaneet voimallisesti sijoittaa sisältöi- hin, kun ne aiemmin olivat enemmänkin teknolo- gia-alustoja. Suurista mediayhtiöstä parhaiten on menestynyt Disney, joka panostaa kilpailijoitaan enemmän omiin sisältöoikeuksiin.
Sijoittajien kannalta sisältöihin sijoittaminen on vä- hemmän kilpailtua kuin sijoitukset teknologiaan ja sisältöjen rahallinen arvostus ei ole noussut toisin kuin kuplan merkkejä lähestyvä teknologiasijoitta- minen. Sisältöliiketoiminta myös skaalautuu hyvin, sillä digitaalisissa kanavissa sisältöjen kansainvä- linenkin jakelu ja monistaminen on lähes ilmaista. Sisältösijoittamisen ehkä suurin ja vähiten tunnettu etu liittyy pääoman nopeaan kiertoon. Erityisesti tv- ja elokuvaliiketoiminnassa suurin osa tuotoista tu- lee 1–2 vuoden kuluessa julkaisusta. Koska sijoitus alkaa palautua rojaltipohjaisissa malleissa nopeasti (tavallisessa pääomasijoittamisessahan tuotot tule- vat vasta usean vuoden päästä), sijoitukselle muo- dostuu korkea tuottoprosentti.
Aineettomuuteen ja sen rahalliseen mittaamiseen liit- tyvä vaikeus helposti karkottaa sijoittajia mediasisäl- tösijoituksista. Sisältöliiketoiminta tulisi nähdä sijoit- tajien näkökulmasta skaalautuvana ja hyvää tuottoa tarjoavana alueena, jonka toimintaan ja lainalaisuuk- siin kannattaa perehtyä.
Kirjoittaja on rakentamassa mediasisältöihin erikoistuvaa IPR.VC Fund –rahastoa
42