Page 43 - Aineeton arvo

AINEETTOMAT OIKEUDET (IPR) JA NIIDEN KÄYTTÖTAVAT
NEUVOTTELEVA VIRKAMIES MIKKO HUUSKONEN, DOSENTTI / TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ
Aineetonta arvoa, aineettomia investointeja ja aineetonta pääomaa käsiteltäessä puhu- taan ilmiöistä, joita juridiikan näkökulmasta usein suojataan aineettomia oikeuksia (IPR) koskevalla lainsäädännöllä. IPR on arvon- luonnin väline – joskus on luonnehdittu, että IPR muuttaa innovaation talouden välineeksi.
ERÄITÄ KÄSITTEITÄ
Usein puhutaan lyhenteistä IP ja IPR. IP:llä tar- koitetaan ”intellectual propertya”, aineetonta omaisuutta, josta käytetään englanninkie- lessä myös nimityksiä intangible property tai intangible assets. Kansainvälisen kir- janpitonormiston International Accounting Standard IAS 38 käsittelee aineettoman omaisuuden kirjanpitokäsittelyä, ja antaa tarkemman kuvan siitä, mitä aineettomal- la omaisuudella tarkoitetaan kirjanpidossa. Usein puhutaan myös henkisestä omaisuu- desta – Genevessä toimii World Intellectual Property Organization, maailman henkisen omaisuuden järjestö, joka hallinnoi kansain- välistä aineettomien oikeuksien konventio- järjestelmää.
Tämä kirjoitus keskittyy käsitteeseen IPR eli ai- neettomat oikeudet. IP eli intellectual property on yläkäsite. Kun sen perään laitetaan R, pu- hutaan IP rightseista eli aineettomista oikeuk- sista (intellectual property rights). Tässäkin on lukuisia eri termejä käytössä, pohjoismaissa/ Ruotsissa puhutaan käsitteellä ”immateriella rättigheter”. – Usein angloamerikkalaisessa termistössä käytetty luonnehdinta ”intangib- le” on helppo ymmärtää konkreettisesti niin, että kyse on asioista joita ei voi koskettaa (in- tangible) vastakohtana asiat, joita voi kosket- taa (tangibles).
TEKIJÄNOIKEUS JA TEOLLISOIKEUDET
IPR:t jaetaan kahteen eri kategoriaan, puhu- taan tekijänoikeuksista ja teollisoikeuksista.
Teollisoikeudet ovat rekisteröimisoikeuksia, joita haetaan rekisteriviranomaiselta. Tär- keimpiä rekisteröitäviä oikeuksia ovat pa- tentti, tavaramerkki, mallisuoja, hyödyllisyys- malli ja kasvinjalostajan oikeus. Lisäksi on eräitä vähempimerkityksisiä suojamuotoja.
Patentit haetaan Suomessa patentti- ja re- kisterihallitukselta (PRH), Euroopassa Eu- roopan patenttivirastolta EPO:lta (European Patent Of ce) Munchenissä. Globaaleja patentteja hallinnoidaan PCT-järjestelmällä WIPO:ssa, Genevessä. Tavaramerkkioike- utta haetaan niin ikään PRH:lta. Euroopan Unionin tavaramerkkijärjestelmää hallinnoi OHIM -virasto Alicantessa Espanjassa.
Rekisterioikeus on ajallisesti rajoitettu. Viran- omaisella on rekisteri, josta ilmenee, kuka on oikeudenhaltija, mikä oikeus on kyseessä, ja usein näiden rinnalla on vielä vakuuskäytän- töä helpottavia rekistereitä, joiden avulla näi- tä oikeuksia voidaan käyttää ”viranomaisen leimalla” ja julkista luotettavuutta nauttien vakuuksina erilaisissa järjestelyissä ja rahoi- tustilanteissa.
Ennen rekisteröintiä tutkitaan viranomaises- sa patentoinnin edellytykset ja mahdolliset patentoinnin esteet (onko jossain julkaistu samanlainen patentti). Patentti on voimassa 20 vuotta sen myöntämisestä. Samalla tavoin tavaramerkin osalta tutkitaan rekisteröinnin edellytykset. Tavaramerkki on voimassa 10 vuotta rekisteröimisestä, mutta rekisteröinti voidaan rajoituksitta uudistaa. Tavaramerk- kioikeuden voi kuitenkin myös saada, jos ta- varamerkkiä on käytetty pitkään ilman oikeu- dellisia vaateita eli vakiinnuttamalla.
Tekijänoikeus on eri asemassa oikeudellisesti, sillä tekijänoikeutta ei haeta eikä sitä rekiste- röidä, vaan se syntyy jos joku tekee kirjallisen tai taiteellisen teoksen, joka täyttää tekijänoi- keuden ja tekijänoikeuslain kriteerit. Tällöin te- kijällä on automaattisesti tekijänoikeus teok-
seen ilman mitään kirjaamistoimenpiteitä.
Tekijänoikeuden syntymisen helppous on tehnyt siitä eräässä mielessä nousevan suojamuodon ja 1980-luvun lopulla juuri tekijänoikeus valittiin sen helppouden takia tietokoneohjelmien suojamuodoksi. Suo- jaustarve oli herännyt kansainvälisen ohjel- mistoliiketoiminnan kasvettua ja yleistyttyä. Haluttiin nopea suoja tietokoneohjelmille, jota ei tarvitse rekisteröidä ja jota viranomai- sen ei tarvitse tutkia. Toinen erikoisuus teki- jänoikeudessa on, että se on pitkäaikainen: tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä.
Oikeusmuotojen välillä on vielä sellainen ero, että teollisoikeudet ovat – kuten nimikin sanoo – lähteneet yritysmaailman tarpeista, suojamekanismeista mitä yrityksissä tarvi- taan, vakuuskäytäntöjen tueksi jne. kun taas tekijänoikeudella on kustannustoimintaan liittyvä tausta ja myös tekijän persoonan suojan piirteitä. Lienee hyvin harvinaista, että jostain löytyisi yritys, jolla ei olisi käytös- sään yhtään tavaramerkkiä joko rekisteröin- nin tai vakiinnuttamisen kautta.
Tällä hetkellä voidaan sanoa, että tämä jako on jossain määrin haastettuna, sillä digitali- soitumisen myötä sekä tietokoneohjelmien suoja että erilainen digitaalinen sisällön- tuotanto on merkinnyt IPR-käytön laajentu- mista ja erityisesti tekijänoikeuden aseman muuttumista.
MITEN OIKEUKSIA KÄYTETÄÄN YRITYSTOIMINNASSA
Perustapaus luonnollisesti on, että yritys käyttää näitä oikeuksia omien keksintöjen- sä tai tietokoneohjelmiensa tai media-alalla sisällöntuotantonsa suojaamiseen. Yhtiö rakentaa kilpailuetua sen varaan, että se voi yksinoikeudella hyödyntää oikeuksia omassa tuotannossaan.
43