Page 47 - Aineeton arvo

Aineettoman omaisuuden sijaintipaikkoina nämä alueet ovat selvästi tärkeämpiä teolli- suudelle kuin palvelualoille. Luvut paljastavat mielenkiintoisen seikan teollisuusyrityksistä: Kiina on yhtä yleinen sijaintipaikka aineetto- malle omaisuudelle kuin Pohjois-Amerikka.
Suomalaisyrityksillä on aineetonta omai- suutta yleisesti myös Venäjällä. Ehkä hieman yllättäen tietotekniikkaan liittyvien palvelui- den tuottajana pro loitunut Intia ei ole ve- tänyt puoleensa suomalaisyritysten ainee- tonta omaisuutta. Vain muutama prosentti vastanneista yrityksistä ilmoitti sijoittaneen- sa aineetonta omaisuuttaan Intiaan.
TUTKIMUS- JA KEHITTÄMIS- TOIMINTAA HARJOITETAAN GLOBAALISTI
Aineeton omaisuus ei synny yrityksissä it- sestään,vaanseonuseinhenkilöstönkovan ponnistelun ja vaativan osaamisen lopputu- los. Suomalaisyritysten ulkomaisissa tytäryh- tiöissä olevaa innovaatiopotentiaalia voidaan karkeasti arvioida sen mukaan, millaisissa toiminnoissa henkilöstöä ulkomaisissa tytä- ryhtiöissä työskentelee. Tutkimus ja kehittä- mistoiminta – johon kuuluvat myös tekniset palvelut – on aineettoman omaisuuden nä- kökulmasta keskeinen tällainen toiminto.
Lähes puolet yrityksistä, joilla oli tytäryhtiöitä ulkomailla, tuotti t&k- tai teknisiä palveluja vanhoissa EU-maissa (Kuvio 2). Uusissa EU12-maissa vastaavia toimintoja tehtiin noin kolmanneksessa ja Kiinassa noin viidennek- sessä yrityksistä. Myös Yhdysvaltojen osuus oli merkittävä ja aivan Kiinan tuntumassa.
Näyttääkin siltä, että suomalaisilla yrityksillä on Suomen lisäksi myös ulkomailla hallussaan huomattavaa potentiaalia aineettoman omai- suuden, kuten patenttien, kehittämiseksi ja luomiseksi. Tämä saattaa osin johtua jo toteu- tuneista t&k-toimintojen siirroista Suomesta ulkomaille, mutta myös markkinoihin ja kilpailu- kykyyn liittyvistä tekijöistä.
OMISTUS EI VÄLTTÄMÄTTÄ SEURAA TYÖTÄ
Yrityksillä voi olla eri maissa aineetonta omaisuutta, vaikka siellä ei olisikaan sitä kehittävää henkilöstöä. Yrityksen tuote- ja
teknologiakehitys voi sijaita pääosin Suo- messa, mutta siitä huolimatta tuon työn ai- kaansaannoksina syntyneet patentit ovatkin jossain muussa maassa sijaitsevan yksikön omaisuutta.
Yksi mahdollinen syy sijaintieroon löytyy verotuksesta. Aineettoman omaisuuden omistus on voitu siirtää alemman yritysvero- tuksen maahan. Tällöin aineettoman omai- suuden synnyttämät voitot tulevat verote- tuiksi tuon maan verokannan mukaan.
Toinen syy sijaintieroihin on joidenkin yritys- ten käytäntö, jonka mukaan kaikki aineeton omaisuus keskitetään tiettyyn maahan.
T&K-TOIMINNAN TUKIJAN PITÄÄ HYÖTYÄ HEDELMISTÄ
Vaikka yritysten kansainvälistyminen ei enää rajoitu vain tuotannolliseen toimintaan, Suomi on edelleen aineettoman omai- suuden tärkein sijaintipaikka ylivoimaiselle enemmistölle kansainvälistyneistä suoma- laisyrityksistä. Niin patentit, tekijänoikeudet kuin oikeudellisesti suojaamaton aineeton omaisuuskin on yleensä Suomen yksiköiden omistuksessa.
Kansantalouden kannalta aineettoman omaisuuden omistus nousee yhä tärkeäm- mäksi, sillä merkittävä osa monien tuottei- den arvonlisästä perustuu aineettomaan omaisuuteen.
Myös elinkeino- ja innovaatiopolitiikan nä- kökulmasta aineettoman omaisuuden sijainnilla on merkitystä. Tutkimus- ja ke- hittämistoimintaa rahoittaessaan julkinen sektori kantaa osan yritysten t&k-hank- keiden riskeistä. Osa hankkeista luonnolli- sesti epäonnistuu, mutta jotkut onnistuvat. Onnistuneissa hankkeissa syntyy uusia tai parannettuja tuotteita sekä palveluita, jotka ovat t&k-toiminnan tuotoksia.
Hyvä elinkeino- ja innovaatiopolitiikka pitää huolen siitä, että onnistuneiden hankkeiden tapauksissa myös niiden hedelmät tulevat valtaosin niitä rahoittavaan kansantalouteen eli Suomeen. Jos siis julkinen sektori panos- taa yritysten innovaatiotoiminnan kehittä- miseen ja kasvattamiseen Suomessa, tulisi myös tuotosten eli hankkeissa syntyvän ai-
neettoman omaisuuden jäädä Suomen yk- siköiden omistukseen.
29 Maliranta, M. & Rouvinen, P. (2007). Aineettomat investoinnit Suomen yrityksissä vuonna 2004: Ko- keilu yritysaineistoilla. Discussion papers no 1109. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Etla, Helsinki - See more at: http://tietotrendit.stat.fi/mag/article/28/. van Ark, B., Hao, J. X., Corrado, C. & Hulten, C. (2009): Measuring intangible capital and its contribution to economic growth in Europe, EIB Papers, ISSN 0257-7755, Vol. 14, Iss. 1, pp. 62 – 93.
Perustuu Jyrki Ali-Yrkön ja Samuli Rikaman vuon- na 2013 julkaistuun artikkeliin. Jyrki Ali-Yrkkö on Etlatieto Oy:n tutkimusjohtaja. Samuli Rikama on TEM:in ekonomisti.
47