Page 45 - Aineeton arvo

YRITYSTEN AINEETON OMAISUUS YHÄ ENIMMÄKSEEN SUOMESSA
TUTKIMUSJOHTAJA JYRKI ALI-YRKKÖ / ETLATIETO OY JA EKONOMISTI SAMULI RIKAMA / TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ
Sekä Suomessa että Yhdysvalloissa inves- toinnit aineettomaan omaisuuteen ovat jo suuremmat kuin aineelliset investoinnit.29 Tuotekehityksellä, brändin rakennuksella ja muilla aineettomilla investoinneilla yritykset pyrkivät erottautumaan kilpailijoistaan ja siten mahdollistamaan suuremman arvon- lisän luomisen.
Viime vuosina länsimaiden huolenaiheeksi on noussut valmistustoiminnan siirtyminen muualle. Pienenä lohdutuksena työpaikko- jen menetykselle on se, että monien tuot- teiden kohdalla arvonlisästä enää pieni osa syntyy valmistuksessa. Suurimman arvon- lisän tuottavat brändinhaltijat, tuotekehittä- jät ja jakelukanavien haltijat.
Yritysten kansainvälistyminen ei kuitenkaan koske vain tuotannollista toimintaa. Monet suomalaisyritykset tekevät tuotekehitystä ja muuta aineettomuuteen liittyvää toimintaa muissakin maissa kuin Suomessa. Tämän seurauksena myös aineeton omaisuus – ku- ten patentit ja tekijänoikeudet – eivät välttä- mättä ole Suomessa sijaitsevien yksiköiden omistuksessa. Omistus on myös voitu siirtää muihin maihin, vaikka tuotekehitys ja muut aineetonta omaisuutta synnyttävät työt oli- sivat pysyneet Suomessa.
Miksi omistavien yksiköiden sijainnilla on väliä? Koska omistaville yksiköille kuuluvat tähän omaisuuteen perustuvat voitot ja ne verotetaan yksikön sijoitusmaassa. Esimer- kiksi patenteista maksettavat rojaltitulot las- ketaan mukaan bruttokansantuotteeseen. Omistavien yksiköiden sijainnilla on siis myös kansantaloudellista merkitystä.
AINEETON OMAISUUS EDELLEEN YLEISIMMIN SUOMESSA
Missä suomalaisyritysten aineeton omaisuus sijaitsee? Muutama vuosi sitten Tilastokeskus teki kyselyn, jossa kansainvälistyneiltä yrityk- siltä kysyttiin myös aineettoman ja aineellisen omaisuuden omistuksen sijaintia.
Melkein kaikilla aineiston yrityksillä on Suo- messa sekä aineellista että aineetonta omai- suutta. Lähes puolella (45 %) vastanneista yrityksistä on aineellista omaisuutta myös muissa vanhoissa EU15-maissa. Sen sijaan aineetonta omaisuutta näissä maissa on noin kolmanneksella (32 %) yrityksistä (Ku- vio 1).
EU-maiden merkitys aineellisen ja aineet- toman omaisuuden sijaintipaikkana koros- tuu, kun tarkastellaan myös uusia EU12-jä- senmaita. Suomalaisyrityksillä on uusissa EU12-jäsenmaissa aineellista omaisuutta yhtä usein kuin vanhoissa EU15-maissa, mutta aineetonta hieman harvemmin.
Yksittäisistä maista Venäjä erottuu sekä ai- neettoman että aineellisen omaisuuden kohdemaana. Tämä oli siis tilanne ennen Venäjän–Ukrainan kriisiä. Suomalaisilla yri- tyksillä on edelleen mittavaa liiketoimintaa Venäjällä, mutta monet yritykset ovat karsi- neet suunnittelemiaan investointeja sinne.
Ero aineettoman ja aineellisen omistuksen välillä toistuu kautta linjan. Yritysten aineelli- nen omaisuus on siis enemmän hajautunut Suomen ulkopuolelle kuin aineeton omai-
suus. Esimerkiksi Kiinassa on aineellista omaisuutta 18 prosentilla vastaajista, mutta aineetonta omaisuutta vain 8 prosentilla. Yhdysvalloissa ja Kanadassa on vastaavasti aineellista omaisuutta 16 prosentilla ja ainee- tonta omaisuutta 11 prosentilla yrityksistä.
AINEETONTA OMAISUUTTA ON MONENLAISTA
Mistä yritysten aineeton omaisuus koostuu? Kyselyssä aineeton omaisuus jaettiin kol- meen osaan: patentteihin, tavaramerkkei- hin, tekijänoikeuksiin ja muuhun juridisesti suojattuun aineettomaan omaisuuteen sekä muuhun aineettomaan omaisuuteen, jota ei ole juridisesti suojattu.
Vastausten mukaan Suomi on ylivoimaisesti yleisin sijaintipaikka kaikille näille aineet- toman omaisuuden eri lajeille. Valtaosalla yrityksistä ainakin osa niiden patenteista, tekijänoikeuksista ja muusta aineettomasta omaisuudesta on Suomen yksiköiden omis- tamia. Tämä pätee niin teollisuuteen kuin palvelualoihinkin.
Monilla sekä teollisuus- että palveluyrityksil- lä on yleisesti aineetonta omaisuutta sekä EU:n vanhoissa jäsenmaissa (EU15) että uusissa EU12-jäsenmaissa. Teollisuusyri- tyksillä aineeton omaisuus painottuu ylei- semmin vanhoihin jäsenmaihin. Sen sijaan palveluyritykset ovat sijoittaneet aineetonta omaisuuttaan yhtä usein uusiin kuin van- hoihinkin EU-maihin.
Selvimmät erot teollisuuden ja palvelujen välillä koskevat Kiinaa ja Pohjois-Amerikkaa.
4
4
5
5