Page 21 - Arvoa synnyttävän liiketoiminnan lähteillä

Suomi vuonna 2067 – jakamistaloudesta uutta elinvoimaa?
Urbanisaatio on maailmaa muokkaava megatrendi, joka kokoaa ihmiset yhä tiiviimmin kaupunkeihin ja muokkaa arvomaailmaamme. Hyödyttääkö kehitys myös yhteiskuntaa?
Tarja Meristö, KTT, yritysfuturologi, yliopettaja FuturesLab CoFi, Laurea-ammattikorkeakoulu
Kaupungistumisen ympärille on syntynyt uudenlainen talous, jolla on monta nimeä Yksi nimitys on jakamistalous, jota käytetään melkein synonyyminä alustataloudelle Jakamistalouden juuret voidaan Suomessa sijoittaa sotien jälkeiseen aikaan, jolloin materiaaleista oli arjessa pulaa ja ihmiset auttoivat toisiaan yhteisöllisesti Samaan ajanjaksoon paikantuu myös kiertotalous Senkin aikana ihmiset auttoivat toisiaan tekemällä vanhasta uutta, olipa kyse sitten rakennustarvikkeista, polkupyöristä, ruuasta tai vaatteista
Jakamistalous on myös kestävää kehitystä
Jakamistaloutta voi tarkastella yhteiskunnallisesta näkökulmasta kestävän kehityksen kolme periaatteen kautta: taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologi- sesti kestävä kehitys Talouden näkökulmasta jakamistalous tehostaa vajaa- käytössä olevia resursseja Se asettaa kuitenkin verotukselle uusia vaatimuk- sia, jos satunnaisen talkootyön asemesta yhteiskäytöstä tulee vallitseva toi- mintatapa
Sosiaalisen kehityksen näkökulmasta jakamistalous mahdollistaa yhteiskäy- tön ja yhteishankintojen kautta yhä useammalle pääsyn hyvinvoinnin ääreen
KESTÄVÄN KASVUN JÄLJILLÄ 21