Page 16 - Kotopolulla

”Eiväthän indonesialaiset edes tienneet, mitä salibandy on!
Monikulttuuristen urheiluseurojen ja moninaisuuden lisäämisestä kiinnostuneiden liikuntatoimijoiden kanssa työskentely on antoisaa ja hauskaa, mutta myös vaati- vaa. Liikkukaa! ry on kohdannut toiminnassaan turhau- tumista ja ennakkoluuloja.
– Koen, että hankkeemme onnistui, koska yksi- kään hankkeeseen osallistunut seura ei ole lopettanut toimintaansa. Tämä voi kuulostaa vitsiltä, mutta ei ole sitä. Meidän hankkeidemme ja verkostojemme ulko- puolella monet seurat lopettavat, sillä rahaa on vähän ja hallinnolliset rutiinit voivat tuntua vierailta. Meillä on kuitenkin monia onnistumistarinoita, jotka kannustavat kaikkia seuroja lisäämään moninaisuutta toimintaansa. Teettämiemme tutkimusten mukaan hankkeemme ovat lisänneet osallistumisaktiivisuutta. Apua järjestötoimin- nan kehittämiseen voi kysyä vaikka minulta suoraan, Thibault lupaa.
SEITSEMÄN VINKKIÄ MONINAISUUDEN JOHTAMISEEN
1. Tehkää moninaisuussuunnitelma. Tasa-arvoisuus
ja moninaisuus ovat asioita, joiden pitää näkyä järjestön kulttuurissa ja toimintatavoissa, ei pelkäs- tään rivinä papereissa. Asettakaa selkeät tavoitteet.
2. Älkää hoppuilko. Antakaa moninaisuuden onnistumiselle kaksi kolme vuotta aikaa.
3. Käykää kursseilla, kouluttautukaa.
4. Miettikää omia ennakkoluulojanne ja myöntäkää ne. Ennakkoluuloista voi päästä yli vain, jos ensin tunnustaa niiden olemassaolon.
5. Ottakaa eri taustoista tulevia ihmisiä mukaan toiminnan kaikkiin vaiheisiin: ideointiin, suunnitteluun, huoltoon, markkinointiin, peleihin.
6. Johtajat, olkaa roolimalleja. Johtajan pitää kiinnittää erityistä huomiota siihen, kenen häihin osallistuu, kenen kotona vierailee, kenet nostetaan puheissa esille.
7. Kertokaa kaikille, että organisaationne muuttuu moninaiseksi.
Christian Thibault nähdään jalkapallokentällä itsekin aina tilaisuuden tullen.
16
Liikunta tukee kotoutumista
• Kantaväestön ja ulkomaalaistaustaisten kohtaaminen liikunnan parissa madaltaa kynnystä tutustua, sillä kielitaito ei ole liikkuessa pääosassa. Liikunta luo yhteiseen tekemiseen perustuvia sosiaalisia suhteita.
• Ulkomaalaistaustaiset harrastavat Suomen koko väestöön verrattuna suunnilleen sa- man verran kuntoliikuntaa. Poikkeuksena ovat kuitenkin Lähi-idästä, Pohjois-Afrikasta ja muualta Afrikasta kotoisin olevat naiset: he harrastavat huomattavasti vähemmän liikuntaa verrattuna muuhun väestöön.
• Tutkimusten mukaan liikuntaharrastukset tukevat myös pakolaisten hyvinvointia ja kotoutumista. Liikunta voi tuoda sisältöä arkeen, edistää terveyttä ja auttaa uusien sosiaalisten suhteiden muodostamisessa.
• Pakolaisille suunnattuja liikuntapalveluja käyttävät lähinnä nuoret miehet. Pakolais- naisten liikuntaharrastuksen esteenä voivat olla esimerkiksi kodinhoito, vain naisille suunnattujen liikuntavuorojen ja -ryhmien vähyys sekä peittävä pukeutuminen.
Lähteet:
Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa – PALOMA-käsikirja (THL 5/2018).
Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvin- vointi Suomessa 2014 (Tilastokeskus 2015)