Page 12 - Suomalaisen johtamisen_tila ja tulevaisuus

2. Toinen paradoksi:
Asiakeskeisyyden hyvät ja huonot puolet
Monet nostivat suomalaisen johtamisen suurimmaksi vahvuudeksi asiaosaamisen. Meillä ei ole ammattijohta- misen perinnettä. Iso osa johdosta ”nousee” yhä työn- tekijöiden parista. Suomalaiset johtajat osaavat tulkita numeroita ja luottavat prosesseihin. Tämä on mahdollis- tanut hyvän tuloksentekokyvyn. Suomalainen organisaa- tio on parhaimmillaan tehokas koneisto, jota johdetaan kellontarkasti kohti tavoiteltua päämäärää.
Tämäkään seikka ei ole mustavalkoinen. Johtajat keskit- tyvät ihmisten sijaan lukuihin, jolloin kommunikoidaan numeroiden, ei sanojen kautta. Henkilöstön innosta- minen ja merkityksellisyyden kokemuksen johtaminen jäävät vähemmälle painolle. Numeroihin katsominen ja prosessikeskeisyys näkyvät organisaatioissa myös kokei- lukulttuurin puutteena ja liiallisena prosesseihin kiinty- misenä, ”prosessirakkautena”. Painotukset kohdistuvat liian vahvasti olemassa olevan toiminnan jalostamiseen, myös tilanteissa, joissa kannattaisi lähteä rohkeasti etsi- mään ja kokeilemaan uusia mahdollisuuksia. Suomalai- nen johtajuus on siis sekä tehokasta tuloksen tekemistä ratkaisuihin keskittyen että myös vanhoihin opittuihin malleihin kiintymistä, jossa inhimillisyys hautautuu nu- meroiden ja lukujen alle.
”Suomalainen johtaminen
on enemmän asia- kuin henkilöjohtamista. Enemmän prosesseihin painottuvaa kuin kannustamiseen ja innostukseen painottuvaa.”
Päivi Rahkonen Hollolan kunta
”Suomalainen johtajuus on pikkuhiljaa muuttumassa vähemmän autoritääriseen johtamiseen. Muutos on ollut hidas ja tekemistä on vielä paljon.”
Peppi Kaira SOL Oy
”Suomalainen johtaminen on kehittynyt paljon ihmislähtöisemmäksi (...), yksilökeskeisemmäksi ja
kommunikaatio on parantunut. Olemme siirtyneet pois asemajohtamisesta.” Mirva Antila IBM Finland Oy
12 Suomalaisen johtamisen tila ja tulevaisuus