Page 24 - Suomalaisen johtamisen_tila ja tulevaisuus

Ruotsi pohjoismaisen johtamistyylin puolestapuhujana
Käsitystä pohjoismaisen johtamistyylin erityislaatui- suudesta ja ylivoimaisuudesta on toisinaan suorastaan ruokittu Pohjoismaiden sisältä käsin. Aktiivisimpia tässä ovat olleet ruotsalaiset, jotka ovat myös usein puhu- neet tämän sijasta ”ruotsalaisesta johtamistyylistä”. Ruotsilla on ollut suurimpana Pohjoismaana ja entisenä suurvaltana taloudellinen ja poliittinen intressi profiloi- tua ja toimia pohjoismaisten arvojen puolestapuhujana maailmalla. Ruotsalaisilla on myös ollut vakaa käsitys siitä, että ruotsalainen johtamistyyli on ollut maalle ja sen yrityksille tärkeä kilpailuedun lähde historiallisesti.
Ruotsi lienee ollut vuosien saatossa Suomellekin Yhdysvaltojen ohella tärkein maa, josta on haettu uusia oppeja johtamiseen.
Koska Ruotsissa maan kulttuuriin sidoksissa olevaa johtamistyyliä on – toisin kuin esimerkiksi Suomessa
– pidetty tärkeänä kilpailuedun lähteenä, on Ruotsis- sa myös keskusteltu paljon siitä, kuinka kestävä tämä kilpailuetu on kansainvälistyvässä taloudessa. Tämä keskustelu on synnyttänyt 2000-luvulla joukon analyy- seja ruotsalaisesta johtamistyylistä, sen vahvuuksista ja sen heikkouksista, joihin myös edellä esitettyjä havain- toja suomalaisesta johtamisesta voidaan peilata.
Suomi vs. Ruotsi
Yleisellä tasolla ja pikaisesti silmäiltyinä suomalaisen ja ruotsalaisen johtamistyylin vahvuudet näyttäytyvät pitkälti samankaltaisina. Painostuseroja tulee kuitenkin siinä, mitä kautta erilaiset vahvuudet rakentuvat.
Suomessa matalat hierarkiat perustuvat siihen, että or- ganisaatiot halutaan rakentaa toimimaan kellontarkasti sovittujen prosessien mukaan. Kun prosessit on kuvattu ja määritelty, kaikkien pitäisi tietää, kuinka toimitaan.
Ei tarvita raskasta esimieskuntaa hengittämään kenen- kään niskaan, koska tekijä tietää ja osaa. Suomessa on suhteessa enemmän lean-organisaatioita kuin monessa muussa maassa, mukaan lukien Ruotsissa.
Ruotsissa matalat hierarkiat eivät perustu niinkään insinöörimäiseen ajatteluun. On mielenkiintoista, että vaikka Ruotsissa on perinteisesti ollut vahvaa insinöö-
riosaamista, ei insinöörimäistä ajattelua mainita juuri missään kuvauksessa ruotsalaista johtamistyyliä leimaa- vana piirteenä! Ruotsissa matalat hierarkiat ja pitkälle menevä itseohjautuvuus perustuvat enemmänkin syvään juurtuneeseen käsitykseen yhteiskunnallisesta tasa-arvoisuudesta ja demokratiasta. Tämä käsitys lä- päisee myös tavat, joilla työorganisaatioissa toimitaan.
Kaikki Pohjoismaat ovat luottamusyhteiskuntia. Suomessa yksilöiden välinen ns. mikroluottamus on kansainvälisten vertailujen perusteella jopa poikke- uksellisen vahvaa. Suomalainen luottaa lähtökohtai- sesti toiseen suomalaiseen. Tätä kulttuurista piirrettä hyödyntää myös suomalainen johtaminen. Luottamus esimiehen ja alaisen kesken syntyy yhteiseksi oletetun arvopohjan ja tarkasti määriteltyjen prosessien yhteis- vaikutuksena.
Ruotsissa käytetään enemmän aikaa luottamuksen rakentamiseen. Sen keskeinen väline on työyhteisön si- säinen dialogi. Ruotsalaisessa johtamistyylissä ei tehdä yhtä pitkälle vievää oletusta lähtökohtaisesti yhteisestä arvopohjasta kuin suomalaisessa. Ruotsi on huomatta- vasti vähäisemmässä määrin yhtenäiskulttuurinen maa kuin Suomi. Dialogin pohjalta syntyy parhaimmillaan tunne jaetusta työyhteisöllisyydestä, jota ruotsin kie- lellä kutsutaan käsitteellä medarbetarskap. Käsitettä on vaikea kääntää luontevasti ja yksiselitteisesti suomen kielelle.
Kansainvälistyvä ja tietovaltaistuva talous asettaa haasteita johtamiselle, kuten jo edellä on tuotu esiin. Vaikka erityislaatuiset, kansallisista kulttuureista kum- puavat piirteet voivat jatkossakin toimia vahvuuksina johtamisessa, koskevat samantyyppiset lainalaisuudet – enemmän tai vähemmän – kaikkia kansainvälisillä markkinoilla toimivia organisaatioita kotimaasta riip- pumatta. Suomalaisessa johtamisessa voitaisiin oppia Ruotsista ainakin dialogisuutta, monikulttuurisuuden käsittelyä ja ajattelun isoutta. Ruotsalaisen johtamisen yhtenä selvänä haasteena on tehty-
jen selvitysten mukaan ainakin kyky pystyä senkaltaiseen nopeuteen ja jous-
tavuuteen, jota on
edellä pidetty suo- malaisen johta- mistyylin yhtenä vahvuutena.
24 Suomalaisen johtamisen tila ja tulevaisuus