Page 12 - Työpoliittinen aikakauskirja

Artikkeleita
Työpoliittinen aikakauskirja 1/2017
suunnitelmassa. Työttömyyskassan jäsenelle myönnetään uusi ansiosidonnainen päivära- hakausi, jos hän täyttää työssäoloehdon eli on työskennellyt kassan jäsenyysaikana vähintään 26 viikkoa (pääsääntöisesti vähintään 18 tun- tia viikossa) työttömyyttä edeltäneiden 28 kuu- kauden aikana. Kassan jäsen, joka ei täytä uutta työssäoloehtoa työttömyysjakson alkaessa, voi olla oikeutettu käyttämättä jääneisiin päivära- hapäiviin edellisistä työttömyysjaksoista.
Ansiopäivärahan enimmäiskesto määräytyy iän ja työhistorian perusteella. Henkilöillä, joi- den työhistoria on enintään kolme vuotta, on oikeus ansioturvaan 300 maksupäivän ajan. Pidemmän työhistorian omaavilla on pääsään- töisesti oikeus 400 maksupäivään. Poikkeuksen muodostavat vanhimmat työttömät. Vähintään 58-vuotiailla, jotka ovat työskennelleet vähin- tään viisi vuotta viimeisten 20 vuoden aikana, on oikeus 500 maksupäivään. Lisäksi vuoden 1956 jälkeen syntyneet, jotka täyttävät 61 vuotta nor- maalin päivärahakautensa aikana, ovat oikeutet- tuja ansioturvan lisäpäiviin, joita voidaan mak- saa aina 65-vuotiaaksi asti. Aikaisemmin synty- neille lisäpäivien alaikäraja on matalampi.
Päivärahakauden alkuun sisältyy seitsemän arkipäivän pituinen omavastuuaika, jolloin päivärahaa ei makseta. Omavastuuajan jälkeen päivärahaa voidaan maksaa korkeintaan viideltä päivältä viikkoa kohti, joten päivärahakauden enimmäiskesto on joko 60, 80 tai 100 kalente- riviikkoa riippuen työttömän iästä ja työhisto- riasta. Osittainen työllistyminen, jonka ajalta päiväraha maksetaan soviteltuna, pidentää päi- värahakauden enimmäiskestoa.
Ansiopäiväraha koostuu perusosasta, ansio- osasta ja lapsikorotuksista. Perusosa on perus- päivärahan suuruinen eli 32,40 euroa vuonna 2017. Ansio-osa on 45 prosenttia aiemman päivä- palkan ja perusosan erotuksesta 3 078 euron kuu- kausipalkkaan asti ja 20 prosenttia tämän rajan mahdollisesti ylittävältä osalta. Päiväpalkka määritellään työssäoloehtoon mukaan lasket- tujen työviikkojen keskimääräisten ansioiden perusteella. Lapsikorotuksia maksetaan alle
18-vuotiaista lapsista. Yhdestä lapsesta korotus on 5,23 euroa päivältä, useammasta lapsesta hieman enemmän. Lisäksi päivärahaa voidaan maksaa korotettuna työllistymistä edistävien palvelujen ajalta.
Seuraavaksi käymme läpi 2000-luvun muu- tokset työssäoloehdossa, ansioturvan tasossa ja enimmäiskestossa. Lisäksi käsittelemme tärkeimmät erikoistapaukset, eli korotetut päivärahat, sovitellut päivärahat sekä ansiotur- van lisäpäivät. Uusitalo (2006) tarjoaa katsauk- sen ansioturvan aiempiin muutoksiin.
Työssäoloehto
Ennen vuotta 2003 työssäoloehto oli kaikille työttömille 43 viikkoa työttömyyttä edeltänei- den 24 kuukauden aikana. Vuonna 2003 päi- värahakauden uusimisen ehtona olevaa työssä- oloehtoa lyhennettiin 34 viikkoon. Käytännössä lyhennys koski niitä, jotka olivat täyttäneet van- han työssäoloehdon ja saaneet aikaisemmin ansiopäivärahaa vuoden 1997 ja nykyisen työt- tömyysjakson välisenä aikana. Työssäoloehdon lyhennys 34 viikkoon laajennettiin koskemaan myös ensimmäistä kertaa päivärahaa hakevia vuonna 2010. Vuonna 2014 työssäoloehto lyhen- nettiin nykyiseen 26 viikkoon.
Myös työssäoloehdon tarkastelujaksoa on hieman pidennetty. Ennen vuotta 2003 tarkaste- lujakson pituus oli kaikille 24 kuukautta. Vuoden 2003 uudistuksen yhteydessä tarkastelujaksoa pidennettiin neljällä kuukaudella 28 kuukau- teen ensimmäistä kertaa päivärahaa hakevien osalta (eli heidän, joita työssäoloehdon lyhennys ei tuolloin koskenut). Vuonna 2010 myös muiden työttömien tarkastelujakso pidennettiin nykyi- seen 28 kuukauteen.
Lisäksi työssäoloehdon muita kriteerejä on muutettu. Vuosina 2014–2016 palkkatuettu työ laskettiin työssäoloehdon työviikkoihin täysi- määräisesti. Aiemmin palkkatuettu työ kerrytti työssäoloehdon työviikkoja ainoastaan kertoi- mella 0,5. Kuluvan vuoden alussa palkkatuetun työn kohtelua kiristettiin hieman ja nykyisin se huomioidaan kertoimella 0,75.
12