Page 46 - Työpoliittinen aikakauskirja

Katsauksia ja keskusteluja
Työpoliittinen aikakauskirja 1/2017
Koulutusluokitus
Koulutus on kansainvälisesti jaettu karkealla tasolla perusasteen koulutukseen (primary education/low), toisen asteen koulutukseen (secondary education/medium) ja korkea-as- teen koulutukseen (tertiary education/high) jo pitkään. Kolmijako esiintyy jo YK:n koulutus-,
tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCOn vuonna 1958 hyväksymässä suosituksesta kansainvä- listen koulutustilastojen standardisoinnista ja sen varaan rakentuu nykyinenkin kansainvä- linen ISCED -koulutusluokitus (International Standard Classi cation of Education). Aikojen saatossa kansainvälinen luokitus on tarkentunut ja saavuttanut pitkälti saman tarkkuustason kuin kansallinen luokituksemme.
Taulukko 1. Kansallinen ja kansainvälinen koulutusluokitus Koulutusluokitus 2011
ISCED 2011
1 Alempi perusaste
1 Primary education
2 Ylempi perusaste
2 Lower secondary education
3 Keskiaste
3 Upper secondary education
5 Alin korkea-aste (opistoaste)
4 Post-secondary non-tertiary education
6 Alempi korkeakouluaste
5 Short-cycle tertiary education
7 Ylempi korkeakouluaste
6 Bachelor or equivalent level
8 Tutkijakoulutus
7 Master or equivalent level
8 Doctoral or equivalent level
Korkeakoulutettu ei ole korkeakoulutettu
Suomessa keskustellaan usein korkeakoulu- tuksesta, joka kattaa korkea-asteen koulutuk- sen alimman korkea-asteen koulutusta (opis- toaste) lukuun ottamatta. Korkeakouluaste on kuitenkin monessa tarkastelussa analyyttisesti
ongelmallinen, koska ammattikorkeakoulu-uu- distuksen seurauksena käsitteen sisältö muut- tuu yli ajan.
Korkeakoulutus viittaa Suomessa perintei- sesti yliopistokoulutukseen ja pitkään kaikki korkeakoulututkinnon suorittaneet olivat yli- opistokoulutettuja. Tämä muuttui 1990-luvulla, kun ammattikorkeakoulu-uudistuksessa aiem-
46
Korkea-aste Keskiaste Perusaste Korkeakouluaste
Secondary
Tertiary education education Primary education