Page 54 - Työpoliittinen aikakauskirja

Katsauksia ja keskusteluja
Työpoliittinen aikakauskirja 1/2017
lijoiden taustan kuin tulevan elämänurankin suhteen. Tästä näkökulmasta myös eritelty tar- kastelu on perusteltua. Esimerkiksi eläkejär- jestelmän ennakointityössä (Tikanmäki et al., 2014, 20) opistoasteen/alimman korkea-asteen ja alemman korkeakouluasteen koulutusta käsi- tellään yhtenä kokonaisuutena ja täten sisälly- tetään sekä opisto että ammattikorkeakoulu samaan tilastoluokkaan.
Koulutuksen periytyvyyden tutkimuksessa taas on siirrytty seuraamasta korkeakoulutettuja (yliopistokoulutettuja) seuraamaan akateemisia (yliopistokoulutettuja) ja ammattikorkeakoulu- tettuja on käsitelty erikseen (Isoaho et al., 1990, Kivinen et al., 2012). Näin on vältetty näköharha, jossa korkeakoulutukseen pääsy tasa-arvoistuisi valtavasti, kun opistojen yliopistoja vähemmän periytyvä koulutus siirtyi korkeakouluasteelle.
Lopuksi
Lähtökohtaisesti vain harvojen pitäisi joutua kiinnostumaan koulutuksen tilastollisista luo- kituksista. Edellä esitetyt esimerkit osoittavat kuitenkin, että koulutustilastointi hiipii helposti aamiaispöytään, kun se vääristää lehtien pals- toilla maailmasta saamaamme kuvaa.
Nuorten ikäluokkien koulutustaso ei ole meillä noussut merkittävästi vuosikymmeniin. Korkean koulutuksen tuottama työllisyyshyöty ja palkkahyöty eivät ole erityisemmin pienenty- neet. Korkeakoulutus suojaa yhä työttömyydeltä ja köyhyydeltä, eikä korkeakoulutuksen epävar- muus näy lapsiperheköyhyydessä.
Pahimmillaan tilastovääristymistä seuraavat tulkinnat jäävät elämään yleisessä ymmärryk- sessä ja johtavat harhaan niin yksilöiden henki- lökohtaisissa valinnoissa kuin politiikkatoimien valinnassakin.
Lähteet
Asplund, R. & Maliranta, M. (2006) Koulu-
tuksen taloudelliset vaikutukset, Sitra.
Asplund, R. & Vanhala, P. (2016) Korkeasti koulutettujen työmarkkinapolut–Työllisyys, työttömyys ja syrjäytymisriski. Työ- ja elin- keinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 22/ 2016. Työ- ja elinkeinoministeriö.
Böckerman, P., Hämäläinen, U. & Uusita-
lo, R. (2009) Labour market e ects of the polytechnic education reform: The Finnish experience. Economics of Education Review, 28, (6), 672-681.
Isoaho, H., Kivinen, O. & Rinne, R. (1990)
Nuorten koulutus ja kotitausta, Tilastokes- kus.
Kivinen, O. & Hedman, J. (2016) Suoma- laisen korkeakoulutuksen kansainvälinen taso on väitettyä parempi. Mahdollisuuksien tasa-arvo ja korkea osaaminen. Yhteiskunta- politiikka, 81, (1), 87-96.
Kivinen, O., Hedman, J. & Kaipainen, P. (2012) Koulutusmahdollisuuksien yhdenver- taisuus Suomessa. Eriarvoisuuden uudet ja vanhat muodot. Yhteiskuntapolitiikka, 77, (2012:5), 559-566.
Saarinen, A. & Leveälahti, S. (2015) Suomi osaamisen kasvu-uralle - Ehdotus tutkintota- voitteista 2020-luvulle Opetus- ja kulttuuri- ministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2015:14. Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Salmi Minna, Närvi Johanna & Lammi-Tas- kula Johanna (2016) Köyhyys, toimeentulo ja hyvinvointi lapsiperheissä. Julkaisussa Karvonen Sakari & Salmi Minna (toim.): Lap- siköyhyys Suomessa 2010-luvulla. THL, Työ- paperi 30/2016, 13–44 http://urn. /URN:IS- BN:978-952-302-742-8 (viitattu 13.2.2017)
Tikanmäki, H., Sihvonen, H. & Salonen, J. (2014) Eläketurvakeskuksen ELSI-mikrosi- mulointimallin kuvaus. Eläketurvakeskuksen keskustelualoitteita 1/2014.
Tilastokeskus Suomen virallinen tilasto (SVT): Palkkarakenne. Tilastokeskus.
Tilastokeskus Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto. Tilastokeskus.
Tilastokeskus Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön koulutusrakenne. Tilastokes- kus.
54