Page 52 - Työpoliittinen aikakauskirja

Katsauksia ja keskusteluja Työpoliittinen aikakauskirja 1/2017
Kuvio 4. Suhteellinen lapsiperheköyhyyden yleisyys kahdella koulutusryhmärajauksella (odds ratio, 5 vuoden liukuva keskiarvo)
perus / keski+alin keski+alin / kk perus / kk
Perus/keski Keski/korkea Perus/korkea
12 12 10 10 88 66 44 22 00
Tulos näyttäisi syntyvän pitkälti rakenne- muutoksesta. Palkkahyöty laskee, kun ammat- tikorkeakouluista valmistuvat matalapalkkai- semmat korkeakoulutetut laskevat korkeakoulu- tettujen palkkoja. Kun tämä efekti vältetään ottamalla opistoasteen vastaavia tutkintoja suo- rittaneet matalapalkkaiset mukaan kaikissa ikä- ryhmissä, lopputulos muuttuu. Korkea-asteen koulutuksen tuottamassa hyödyssä ei näytä tapahtuvan erityistä muutosta. Sama vääristymä saadaan väärällä rajauksella aikaan myös mm. tulonjakotilastossa.
Alemman korkeakoulututkinnon suorit- taneiden koostumuksen muutos näkyy myös sukupuolittain erilaisena palkkakehityksenä. Esimerkiksi huomio, että ”[Naisilla] alemman korkeakoulututkinnon [...] palkkapreemio on tarkasteluperiodilla heikentynyt huomatta- vasti. Silmiinpistävää on erityisesti se, että ale- neva trendi voimistui ammattikorkeakoulujen perustamisen jälkeen. Miehillä vaikutus näyttää pikemminkin olleen päinvastainen.” (Asplund & Maliranta, 2006, 109-110), voi hyvin selittyä sillä, että opistoista ammattikorkeakouluihin siirtyvä
miesvaltainen koulutus, erityisesti tekniikan ala, tuotti paljon paremman palkkahyödyn kuin opis- toista ammattikorkeakouluihin siirtyvä naisval- tainen koulutus, erityisesti terveys- ja sosiaa- liala. Ja opistoasteen tutkinnon suorittaneiden ikärakenteen muutos voisi selittää senkin, että ”Alimman korkea-asteen eli opistoasteen tut- kinnon antama lisätuotto [...] palkassa mitattuna kääntyi nousuun vuosituhannen vaihtuessa, nai- silla voimakkaammin kuin miehillä.” (Asplund & Maliranta, 2006, 110)
Tuoreempi esimerkki harhaanjohtavasta tulkinnasta korkeasti koulutettujen työmark- kina-asemasta löytyy Terveyden ja hyvinvoin- nin laitoksen tuoreesta raportista ”Lapsiköyhyys Suomessa 2010-luvulla”, joka tuli laajasti uuti- soiduksi, kun tutkimuksesta kertova tiedote kertoi otsikkotasolla, että ”korkea koulutus ei välttämättä suojaa köyhyydeltä.” Varsinaisessa raportissa näytetään, että korkeakoulututkin- non suorittaneita on köyhyysrajan alittavissa lapsiperheissä kasvava osuus. Raportti vielä sel- ventää, ettei muutos ”kuvaa vain koulutustason nousua – korkeakoulutettujen huoltajien osuus
52
1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013
1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013
Odds ratio