Page 25 - Työpoliittinen aikakauskirja 2 2018

Työpoliittinen aikakauskirja 2/2018
Artikkeleita
laajamittaisista politiikkatoimista eikä niin- kään yksittäisistä interventioista. Tavallisesti työvoimapalveluihin siirtymisen todennäköi- syys kasvaa työttömyysjakson pitkittyessä. Eri työvoimapalvelut on pääosin kohdistettu erilai- sille työttömien kohderyhmille. Osa työttömistä ei tarvitse työvoimapalveluita vaan työllistyy nopeasti ilman niiden apuakin. Osa työttömistä taas päätyy toistuvasti erilaisiin työvoimapalve- luihin mutta ei siltikään työllisty niiden jälkeen. Toisaalta toistuva osallistuminen voi liittyä myös ns. polutukseen, jossa eri palvelujen on tarkoitus muodostaa kokonaisuus, joka edesauttaa työttö- män takaisin työelämään. Kyseessä voi olla vaik- kapa maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus, jossa hankitaan kielitaitoa ja muita perusedelly- tyksiä osallistua ammatillisille kursseille.
Mitä arvioitiin?
Tässä artikkelissa käyn läpi työvoimapalveluiden pitkän aikavälin vaikuttavuutta selvittäneen tut- kimuksen tuloksia (Aho, Tuomala, Hämäläinen ja Mäkiaho 2018; ks. myös Aho ja Tuomala 2018). Kaksiosaisen tutkimuksen ensimmäi- sessä osiossa tarkasteltiin työvoimapalveluiden kohdistumista erilaisiin työttömien ryhmiin ja toistuvaa osallistumista. Tutkimuksen toisessa osiossa, jota tämä kirjoitus käsittelee, arvioitiin ei-kokeellisin menetelmin työvoimapalveluiden työllisyysvaikutuksia. Arvioinnin kohteena olivat ammatillinen työvoimakoulutus, yksityisen ja julkisen sektorin palkkatuki sekä varsinaisten työvoimapalveluiden lisäksi myös kuntouttava työtoiminta ja omaehtoinen opiskelu. Koska aiemmissa kirjoituksissa on käsitelty enemmän ammatillista työvoimakoulutusta, nostan tällä kertaa esille palkkatuettua työtä koskevat vai- kutusarviot.
Tutkimushankkeessa pyrimme löytämään vastauksen siihen, edistävätkö palkkatuki ja muut työvoimapalvelut työttömien myöhempää työllistymistä avoimille työmarkkinoille tarjo- amalla työllistymisessä tarvittavia valmiuksia. On kuitenkin hyvä muistaa, että työvoimapal- veluilla voi olla muitakin vaikutusmekanismeja
kuin osallistumisen työttömälle tarjoamat tiedot, taidot ja kontaktit. Esimerkiksi ns. uhkavaiku- tuksen on arvioitu kannustavan työttömiä työn- hakijoita etsimään aiempaa innokkaammin töitä jo ennen kuin itse toimenpiteen alkaminen tulee ajankohtaiseksi. Tanskassa tehtyjen tutkimusten mukaan uhkavaikutuksen merkitys voi olla jopa suurempi kuin varsinaiset osallistumisesta saa- tavat hyödyt (ks. esim. Rosholm ja Svarer 2007). Lisäksi toimenpiteeseen osallistuminen on pois varsinaiseen työnhakuun käytettävästä ajasta, mikä voi heikentää työllistymistä toimenpiteen aikana. Tätä kutsutaan myös lukkiutumisvaiku- tukseksi.
Työvoimapalveluilla on tunnetusti työllis- tymisedellytysten kohentamisen ohella monia muitakin tavoitteita lähtien syrjäytymisen ehkäisemisestä ja sosiaaliturvan vastikkeelli- suuden toteuttamisesta (ks. esim. Aho 2008). Palkkatukiohjelmien on joissain tutkimuksissa arvioitu jopa ehkäisevän nuorisorikollisuutta ja tarjoavan työllistymismahdollisuuksia erityisen haavoittuville ryhmille (ks. esim. Crépon ja van den Berg 2016). Toisaalta tiedetään, että vaikka esimerkiksi palkkatuella olisikin yksilötasolla positiivisia vaikutuksia osallistujien työllisyy- teen ja tuloihin, voivat ohjelmien kustannukset koko yhteiskunnan tasolla muodostua korkeiksi (ks. esim. Cave, Bos, Doolittle ja Toussaint 1993; Bloom ja Michalopoulos 2001).
Lisäksi on mahdollista, että työvoimapalvelui- hin päässeet saavat työllisyyshyötynsä syrjäyt- tämällä toimenpiteiden ulkopuolelle jääneitä. Laajamittaisten toimenpidekokonaisuuksien tasapainovaikutukset voivat osin tehdä tyh- jiksi yksilötason (mahdollisesti positiiviset) työllisyysvaikutukset. Crépon, Duflo, Gurgand, Rathelot ja Zamora (2013) havaitsivat satun- naistettuun koeasetelmaan perustuvassa tutki- muksessaan, että työvoimapoliittisissa toimen- piteissä olleet nuoret syrjäyttivät Ranskassa vastaavan määrän toimenpiteiden ulkopuolelle jääneitä. Kaiken kaikkiaan työllisten määrä ei lisääntynyt. Vaikutuskanavia voi siis olla monen- laisia. Kokonaiskuvaksi työvoimapoliittisten toi-
25