Page 26 - Työpoliittinen aikakauskirja 2 2018

Artikkeleita
Työpoliittinen aikakauskirja 2/2018
menpiteiden vaikuttavuudesta jää eri meta-ana- lyysien perusteella se, että ne eivät ole edistäneet tavoitteitaan mitenkään erityisen tehokkaasti (ks. Card, Kluve ja Weber 2015; Crépon ja van den Berg 2016).
Tutkimuksessa tarkastellaan palkkatuetetun työn ja muiden työvoimapalveluiden yksilöta- son työllisyysvaikutuksia vertaamalla vuonna 2010 alkaneesta työttömyydestä aktiivitoimen- piteisiin siirtyneiden ja samankaltaisten vertai- lutyöttömien pitkän aikavälin työllisyyskehi- tystä. Esikuvana ei-kokeellisissa tutkimuksissa varsin suosituksi muodostuneelle tutkimus- asetelmalle voidaan pitää Sianesin (2007) esit- tämää lähestymistapaa, jossa toimenpiteeseen osallistuminen ehdollistetaan työttömyyden kes- tolle. Tutkimusasetelmassa työvoimapalveluihin osallistuneita verrataan niihin työttömiin, joilla on takanaan yhtä pitkä työttömyysjakso, mutta jotka eivät vielä osallistu toimenpiteisiin vaan jatkavat edelleen työnhakua. Osallistumisen on siten oltava ainakin jossain määrin vapaaeh- toista, jotta olisi ylipäätään mahdollista löytää yhtä kauan työttömänä olleita ei-osallistujia ver- rokeiksi. Tämä vaikuttaa tietysti myös tulosten tulkintaan, sillä vertailukohtana osallistumiselle on mahdollisesti viivästetty osallistuminen eikä välttämättä kokonaan toimenpiteiden ulkopuo- lelle jääminen. Vertasimme työvoimapalveluita saaneita niihin, jotka edelleen jatkoivat työn- hakua työttömänä eivätkä saaneet työvoima- palveluita, mutta periaatteessa asetelma mah- dollistaisi myös työvoimapalveluiden keskinäi- sen tehokkuuden vertailun (ks. Lechner 2002; Sianesi 2007).
Mitä viimeaikainen tutkimusnäyttö sanoo valikoitumisen roolista ei-ko- keellisissa vaikuttavuustutkimuksissa?
Esimerkiksi Lalive, van Ours ja Zweimüller (2008) tulivat tutkimuksessaan siihen johto- päätökseen, että havaitsemattomien muuttujien huomiotta jättäminen vääristää merkittävästi arvioita työvoimapoliittisten toimenpiteiden työllisyysvaikutuksista. Eräissä viimeaikaisissa
tutkimuksissa on kuitenkin esitetty arvioita, joiden mukaan havaitsemattomien tekijöiden aiheuttama harha voi joskus jäädä pieneksi. Caliendo, Mahlstedt ja Mitnik (2017) pyrkivät tutkimuksessaan arvioimaan tavallisesti havait- semattomiksi jäävien taustamuuttujien merki- tystä. Tutkimuksessa pystyttiin yhdistämään saksalaiseen rekisteriaineistoon taustatietoja, jotka yleensä jäävät ei-kokeellisissa vaikutusar- vioissa havaitsematta. Käytettävissä oli tietoja työttömien persoonallisuuden piirteistä, asen- teista, odotuksista ja sosiaalisista verkostoista. Lisäksi aineistoon oli yhdistetty tietoja rekisteri- henkilön isän koulutuksesta ja työmarkkina-ase- masta henkilön ollessa 15-vuotias. Esimerkiksi tällaisten taustamuuttujien on arveltu vääris- tävän ei-kokeellisista tutkimusaineistoista teh- täviä työllisyysvaikutusarvioita. Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että vaikka kyseiset tekijät vaikuttivat merkittävästi toimenpiteisiin vali- koitumiseen, niin ne eivät juuri vääristäneet työllisyydestä tai palkkatuloista tehtäviä vaiku- tusarvioita. Johtopäätösten perusteella laajat hallinnolliset rekisteriaineistot ja ei-kokeelliset tutkimusmenetelmät, kuten kaltaistaminen, voi- vat ainakin joskus olla riittäviä luotettavien vai- kuttavuusarvioiden ja politiikkajohtopäätösten tekoon. Tulosta ei kuitenkaan voida yleistää kos- kemaan kaikkia erilaisia toimenpiteitä ja tutki- musaineistoja.
USA:ssa työvoimapoliittisten toimenpitei- den vaikuttavuusarviot on Euroopan maita useammin pystytty toteuttamaan satunnais- tettujen tutkimusasetelmien avulla. Toisaalta myös USA:ssa on tehty ei-kokeellisia vaikutus- arvioita. Andersson, Holzer, Lane, Rosenblum ja Smith (2016) perustivat tutkimuksensa työn- tekijä-kotitalous-aineiston (LEHD) ja väestö- laskennan (US Census Bureau) tiedoista yhdis- tettyyn tutkimusaineistoon. Tutkimuksen koh- teena olleet työvoimakoulutusohjelmat nostivat tulosten perusteella työllisyyden todennäköi- syyttä ja lisäsivät palkkatuloja, mutta vaikut- tavuudessa oli osallistujaryhmittäistä vaihte- lua. Syrjäytyneiksi (dislocated workers) mää-
26