Page 31 - Työpoliittinen aikakauskirja 2 2018

Työpoliittinen aikakauskirja 2/2018
Artikkeleita
eivätkä ne muodostu tilastollisesti merkitseviksi. Sen sijaan 12 kuukautta yhtäjaksoisesti työttö- mänä jatkaneilla on työllisenä olevien osuuk- sissa tilastollisesti merkitseviä eroja. Julkisen sektorin palkkatuettujen työllisyys kehittyy pitkäaikaistyöttömien ryhmässä jonkin verran paremmin kuin yhtä pitkään työttömänä ollei- den, jotka eivät edelleenkään siirtyneet palkka- tuelle. Vuoden 2014 lopussa työllisenä avoimilla työmarkkinoilla olevien osuus on palkkatukea saaneiden ryhmässä edelleen vajaat 10 prosent- tiyksikköä suurempi kuin samankaltaisessa ver- tailuryhmässä.
Näyttää siltä, että 1 kuukauden työttömyy- den jälkeen osallistuneille kaltaistetussa ver- tailuryhmässä on mukana työttömiä, jotka löy- sivät melko nopeasti vuoden 2010 aikana töitä avoimilta työmarkkinoilta palkkatuen sijasta. Työllisenä olevien suhteellinen osuus kääntyy seuranta-ajanjaksolla uudestaan laskuun, joten ainakin osalla kyseessä on ollut suhteellisen lyhytkestoinen työllistyminen. Kaltaistetussa vertailuryhmässä vaikuttaisi siten olevan enem- män henkilöitä, jotka onnistuivat ainakin tilapäi- sesti työllistymään ilman työnvoimapalveluiden tarjoamaa apua. Tämä viittaa siihenkin mahdol- lisuuteen, että on voinut tapahtua negatiivista valikoitumista. Näin ollen kaltaistamisen tuot- tamat vaikutusarviot saattavat periaatteessa olla 1 ja 6 kuukauden työttömyyden jälkeen palkka- tuelle siirtyneille liian kielteisiä.
Sen sijaan 12 kuukautta yhtäjaksoisesti kes- täneen työttömyyden jälkeen palkkatuelle siir- tyneiden työllisyys ylitti yhtä pitkään työttö- mänä olleiden samankaltaisten vertailutyöt- tömien työllisyysosuudet vuosina 2011–2014. Tulosta selittää se, että työmarkkinoille suun- tautuminen oli vertailuryhmässä hyvin heikkoa. Seurantavuosina vertailutyöttömät siirtyivät osallistujia useammin myös muiden työvoima- palveluiden, kuten kuntouttavan työtoiminnan, piiriin. Kuntouttavan työtoimintaan osallistu- vat työttömät ovat puolestaan yksi heikoimmin avoimille työmarkkinoille työllistyvistä työttö- mien ryhmistä.
Tarkastelimme tutkimuksessa vastaavanlai- sella asetelmalla kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneiden työllisyyden kehitystä ennen ja jälkeen vuotta 2010. Kuntouttavaan työtoimin- taan osallistuneiden keskimääräinen työllisyys oli matalalla tasolla jo ennen työtoimintaan siir- tymistä, eikä se oleellisesti kohentunut seuran- taperiodilla. Lisäksi kuntouttavassa työtoimin- nassa olleet pysyvät pitkään mukana työtoimin- nassa ja osallistuvat siihen toistuvasti. Vuonna 2010 alkaneen työttömyysjakson jälkeen kun- touttavaan työtoimintaan osallistuneista lähes 40 prosentilla oli edelleen kuntouttavan työtoi- minnan päiviä vuonna 2014. Samaten osallis- tuminen muihin työvoimapalveluihin oli kun- touttavaan työtoimintaan osallistuneilla yleistä. Kuntouttavassa työtoiminnassa olleet osallistui- vat useasti ohjaavaan koulutukseen, erilaisiin harjoitteluihin tai palkkatukeen kolmannella tai julkisella sektorilla. Ammatilliseen työvoima- koulutukseen osallistuminen oli tässä ryhmässä harvinaisempaa.
Tulokset antavat viitteitä siitä, että pitkitty- neen työttömyyden jälkeen julkisen sektorin palkkatuelle siirtyneillä saattaa olla paremmat edellytykset jatkaa työelämässä kuin havaituilta taustaominaisuuksiltaan samanlaisilla yhtä pit- kään työttömänä olleilla verrokeilla, jotka eivät enää palkkatuelle päässeet. Toisaalta vaikka osal- listujien ja vertailuryhmien taustat on pyritty kaltaistamaan mahdollisimman samanlaiseksi, ei voida kokonaan sulkea pois sitä, että havait- semattomat taustamuuttujat vaikuttavat sekä palkkatuelle valikoitumiseen että työllistymi- seen ja siten vääristävät vaikutusarvioita.
Havaitsemattomien tekijöiden roolia olisi ehkä mahdollista pienentää, jos malliin lisättäi- siin sopivia taustamuuttujia. Esimerkiksi tervey- dentilaan voi liittyä tekijöitä, joita ei käytettävissä olevan aineiston puitteissa ole pystytty vakioi- maan. Kaikkia tarpeen olevia taustamuuttujia voi kuitenkin olla vaikea löytää sisältörikkaasta- kaan rekisteriaineistosta. Joka tapauksessa pit- käaikaistyöttömissä vertailuryhmään jäi kaltais- tamisen jälkeen erityisen heikosti työllistyviä
31