Page 30 - Työpoliittinen aikakauskirja 2 2018

Artikkeleita Työpoliittinen aikakauskirja 2/2018
Kuvio 2. Kaltaistetut osallistuja- vertailuryhmät: työllisenä avoimilla työmarkkinoilla olevien suhteellinen osuus vuoden lopussa.
Kiinnostava piirre kuviossa 1 on se, että työl- lisyyserot osallistujien ja vertailutyöttömien välillä ovat seurantaperiodilla selvästi pienem- piä kuin ennen vuotta 2010.
Osallistuja- ja vertailuryhmät kaltaistettiin tämän jälkeen tutkimusaineiston sisältämien taustamuuttujien suhteen (ks. tarkemmin Aho ym. 2018, liite 3.2). Kaltaistaminen takaa sen, että palkkatuelle osallistuneita verrataan taustaltaan samanlaisiin työttömiin. Näin ollen myös työllisyyserot ryhmien välillä pienenevät. Erot työllisten osuuksissa vuosina 2011–2014 voidaan tulkita osallistumisen vaikutuksiksi, vaikka onkin mahdollista, että ne heijastavat edelleen joitain havaitsemattomiksi jääneitä tekijöitä. Kuviosta 2 nähdään, että kaltaistami- sen jälkeen ryhmien väliset työllisyyserot ylei- sesti ottaen häviävät vuosilta 2001–2009. Sen sijaan vuonna 2010 työllisenä olevien suhteel-
linen osuus nousee kaltaistetussa vertailuryh- mässä poikkeuksellisesti korkeammalle tasolle kuin 1 kuukauden työttömyyden jälkeen palk- katuelle siirtyneillä. Myös 6 kuukauden jälkeen osallistuvien verrokeilla työllisten osuus pysyy suunnilleen vuotta 2010 edeltäneellä tasolla. Palkkatuettujen työllisyysosuudessa tapahtu- vaa laskua selittää osallistumisen aiheuttama lukkiutumisvaikutus, kun taas vertailutyöttö- missä on enemmän työnhakua heti jatkaneita ja vuoden 2010 loppuun mennessä työpaikan avoimilta työmarkkinoilta löytäneitä.
Seurantaperiodilla työllisyyserot osallistu- jien ja kaltaistettujen vertailuryhmien välillä pääosin tasoittuvat, eikä työllisten osuuksissa ole pidemmällä aikavälillä suuriakaan eroja. Vuosina 2011–2014 erot työllistyneiden osuuk- sissa ovat 1 ja 6 kuukautta yhtäjaksoisesti työt- tömänä olleilla enintään 2-4 prosenttiyksikköä,
30