Page 39 - Työpoliittinen aikakauskirja 2 2018

Työpoliittinen aikakauskirja 2/2018
Artikkeleita
telua tavalla, joka voi tuottaa sille olennaisen kilpailuedun. Toiseksi, yritysten tekemät sopi- mukset ovat vain periaatteessa julkisia veron- maksajille. Mutta käytäntö on toinen niin kauan kuin sopimuksista ei ole olemassa verkossa ylei- söjulkista rekisteriä, josta sopimusten avaintie- dot olisivat tarkistettavissa.
Kolmanneksi, hankinnoista päättävät tahot eivät päätöksiä tehdessään voi aina tarkistaa tar- jouksen tehneiden yritysten taustoja, kuten sen todellisia omistajia, ns. edunsaajaomistajia, tai yhteiskunnallisten velvoitteiden, kuten vero- jen ja muiden maksujen hoidon, historiaa. Siten myös tarjouksen tehneiden tahojen ja tarjouskil- pailuista päättävien tahojen välisiä yhteyksiä on vaikea todentaa riippumattomiksi. Neljänneksi, moniin hankkeisiin sisältyy mahdollisuus jälki- laskutukseen yli sen mitä alun perin oli sovittu. Jälkilaskutuksen osuus on arvioitavissa vain hankekohtaisesti silloin kun se nousee julkisuu- teen, kuten esimerkiksi Länsi-metron kohdalla kävi. Tilastoista ongelman laajuutta ei toistai- seksi voi arvioida.
Viidenneksi, ei ole olemassa mitään lakipe- rusteista ilmoittajansuojaa väärinkäytöksistä ilmoittaville. Kuten ei myöskään mitään yleistä ja viranomaisvastuulla toimivaa ilmiantokana- vaa, johon perustuen väärinkäytösepäilyt saa- taisiin asianmukaisesti käsiteltyä. Monissa muissa maissa, kuten Ruotsissa, Englannissa ja Hollannissa, nämä ongelmat on tiedostettu, ja vastaavasti myös korjaustoimiin on ryhdytty.
Myös Suomessa ilmiantajien suojan tehostami- sesta on keskusteltu, mutta asianomaisen lain tarpeellisuudesta ei ole päästy yhteisymmärryk- seen (Oikeusministeriö, 2016a, 2016b).
Sitten on vielä aikaongelma. Viipeet ongel- mien havaitsemisesta niiden torjumiseen ovat saattaneet viedä jopa vuosikymmeniä (Hirvonen & Määttä, 2014). Eikä se, että jokin ongelma ja sitä koskeva korjausesitys pääsisi mukaan har- maan talouden torjuntaohjelmaan, ole välttä- mättä myötävaikuttanut asiaa koskevan valmis- telun kiirehtimiseen. Verkkaisen valmistelun taustalta löytyy tietysti monia syitä, mutta yksi niistä on varmasti se, miten ongelman koko ja sitä koskevat ratkaisuehdotukset hahmotetaan. Tältä osin keskustelu on viimeisten parin vuoden aikana ollut aika vähäistä, eikä empiirisiä tutki- mustuloksia ole juuri esitetty. Keskustelun vauh- dittamiseksi tuntuisi luontevalta asettaa edellä mainitut ongelmat korjausesityksen muotoon ja kysyä yrityksiltä, mitä mieltä ne näistä korja- usesityksistä ovat.
Millaisia yrityksiä, millaisia sopimuksia
Rakennusalan yrittäjille suuntaamamme kysely on edustava otos Suomen Tilaajavastuu Oy:n rekisteristä, joka kattaa lähes kaikki raken- nusalalla toimivat yritykset. Taulukossa 1 otos on luokiteltu viiteen ryhmään yrityksen koon ja liikevaihdon mukaan. Ja, kuten taulukosta näkee, rakennusalan yritykset ovat valtaosin
Taulukko 1. Otos ja perusjoukko yrityksen koon mukaan, %
Yritykset koon ja liikevaihdon mukaan
Otos
Perusjoukko
1. 0-4 henkeä, 1 - 199 tuhatta euroa
66
63
2. 5-9 henkeä, 200 - 399 tuhatta euroa
18
17
3. 10-19 henkeä, 400 - 999 tuhatta euroa
7
8
4. 20-99 henkeä, 1000 - 9999 tuhatta euroa
7
9
5. 100-499 henkeä, 10000 - tuhatta euroa
2
3
KAIKKI
100
100
N, yrityksiä
527
1476*
*Nettikysely avattiin 1476 yritykselle, jotka ovat edustava otos noin 50000 Tilaajavastuu Oy:n jäsenyrityksestä.
39