Page 37 - Työpoliittinen aikakauskirja 2 2018

Työpoliittinen aikakauskirja 2/2018
Artikkeleita
neuvoston rahoittama hanke. Se kattoi kolme maata: Suomi, Latvia ja Valko-Venäjä.4
Työpajoissamme löysimme näiden kolmen eri maan tilanteesta paljon yhteistä, mutta toki myös merkittäviä eroja. Tässä artikkelissa paneudutaan hankkeen Suomea koskevan kyse- lyn tuloksiin. Ne on julkaistu erillisenä maara- porttina, jonka pohjalta tämä artikkeli on kir- joitettu.5 Kyselyssä kysyimme rakennusalan yrittäjiltä itseltään, missä määrin alalla esiin- tyy pimeää ulkomaista ja kotimaista työvoimaa, veronkiertoa ja korruptiota? Miten havaitut ongelmat liittyvät yrityksen kokoon ja mark- kina-asemaan? Ja millaisten korjaustoimien puolesta suomalaiset rakennusalan yritykset liputtavat?
Mikä oli ongelma?
Paljon on ongelman eteen jo tehty. On sää- detty lakeja, kuten laki tilaajan vastuusta (1233/2006), joka velvoittaa työn tilaajan sel- vittämään sopimuskumppaninsa lakisääteis- ten velvollisuuksien hoidon, laki käännetystä arvonlisäverovelvollisuudesta (HE 41/2010), jolla pääurakoitsija maksaa arvonlisäveron koko alihankintaketjun osalta, laki veronu- merosta ja rakennusalan veronumerorekiste- ristä (1231/2011), joka helpottaa työnantajan ja työntekijän verotukseen liittyvien velvollisuuk- sien valvontaa. Näiden lakien mukaan raken- nushankkeen päätoteuttajan on ilmoitettava kuukausittain Verohallinnolle työmaalla työs- kentelevien työntekijöiden ja itsenäisten työ- suorittajien verotuksen ja työnantajavelvoittei- den valvontaa varten tarpeelliset tiedot. Lisäksi rakennuspalveluita ostavan tilaajan on ilmoitet- tava Verohallinnolle urakkasummat ja pyydetyt tiedot aliurakoitsijoista.
Ulkomaisen työvoiman ja palvelujen liik-
kuminen EU:n alueella on kuitenkin vapaata. Suomi ei voi estää työntekijöiden lähettä- mistä Suomeen tai työntekijöiden liikkumista Euroopan unionin alueella. EU:n jäsenvaltion kansalaista ei saa kansalaisuutensa vuoksi saat- taa toisen jäsenvaltion alueella kotimaisiin työntekijöihin verrattuna eriarvoiseen ase- maan. Myös EU-maiden yritysten kohtelun on oltava yhdenvertaista. Lainsäädännön kehit- tämisessä on lähdetty siitä, että viranomaisilla on myös riittävät keinot valvoa säädösten nou- dattamista.
Tilaajavastuulakia sovelletaan Suomessa teh- tävään työhön kaikilla toimialoilla. Laki asettaa selvitysvelvollisuuden myös ulkomaisen sopi- muskumppanin taustoista ennen sopimuk- sen tekemistä. Rakentamistoiminnassa selvi- tysvelvollisuus koskee kaikkia tilaajia, vaikka rakentaminen ei kuuluisi tilaajan tavanomai- seen toimintaan. Rakentamistoiminnan osalta lakiin kirjattiin vuonna 2015 säännös, jonka mukaan tilaajalla on jatkuva velvoite varmis- tua siitä, että sopimuskumppanin lähetetyillä työntekijöillä on voimassa olevat todistukset sosiaaliturvan määräytymisestä. Tilaajalle voi- daan määrätä enintään 20 000 euron laimin- lyöntimaksu tämän velvoitteen rikkomisesta ja 65 000 euron korotettu laiminlyöntimaksu, jos tilaaja on tehnyt sopimuksen, vaikka hänen on täytynyt tietää, että sopimuskumppanilla ei ole tarkoitusta täyttää sopimuspuolena ja työn- antajana lakisääteisiä velvoitteitaan.
Kansainvälisessä vertailussa nämä lait ovat ihan kelvollisia saavutuksia, ja ne ovat olennai- sesti myötävaikuttaneet tilanteen parantumi- seen erityisesti rakennusalalla. Tätä mieltä ovat myös keskeiset rakennusalan toimijat, yrittä- jät ja palkansaajat. Niiden edustajien mielestä tilanne on nyt olennaisesti parempi kuin ennen
4 Ks. Corporate engagement in fighting corruption and tax evasion – hanke (NGO-430). http://eng.beroc. by/webroot/delivery/files/Analitical_report_final-29062017.pdf
5 Suomen maaraportti englannin kielellä löytyy tästä: http://personal.inet.fi/koti/erkki_laukkanen/ Corporate%20engagement%20Finland%20020617_DBJchkd.pdf’
37