Page 43 - Työpoliittinen aikakauskirja 2 2018

Työpoliittinen aikakauskirja 2/2018
Artikkeleita
suurissa, yli 99 henkeä työllistävissä yrityksissä. Sielläkin havainnot pimeän työvoiman käytöstä olivat kärjessä, mutta – edellisestä poiketen - kos- kivat myös kotimaista pimeää työvoimaa.
Näiden kahden ääripään välissä havaintoja vakavista ongelmista on tehty selvästi vähem- män. 10 – 99 henkeä työllistävissä yrityksissä pääasiallisena ongelmana nähdään pimeä ulko- mainen työvoima, 5 – 9 henkeä työllistävissä yrityksissä korruptio ja veronkierto. On vaikea sanoa, miksi juuri nämä ongelmat nousevat esiin tämän kokoluokan yrityksissä. Aineistosta itses- tään sitä ei valitettavasti voi päätellä. Ongelmien korostuminen pienissä, 5 – 9 henkeä työllistä- vissä yrityksissä, saattaa liittyä esimerkiksi pienten kuntien tarpeeseen suojella pieniä pai- kallisia yrityksiä (Peurala & Muttilainen, 2015; Salminen, 2015).
Mutta kysymys voi olla alihankintaket- jun itsensä tuottama ominaisuus: ketjun ala- päässä olevien alimpien hankkijoiden asema on hauras ja altis suurempien toimijoiden val- taan perustuvalle vallankäytölle laajemmin- kin. Alihankinta ei perustu ainoastaan eri- koistumiseen, ja sen mukanaan tuomiin etui- hin. Alihankinta on myös pudotuspeliä, jossa mukaan pääsevät ne tahot, joiden tarjous on alhaisin. Pääurakoitsijalla ei ole useinkaan mah- dollista tarkistaa, millaisista tekijöistä halvin tarjous koostuu. Eikä aina edes motiivia tarkis- taa. Myös EU:n sisäisessä, uudenlaista toimin- tatapaa hahmottelevassa keskustelussa tämä puoli on tuotu selkeästi esiin (Cremers et al., 2017; European Parliament; 2017).
Mitä pitäisi tehdä?
Esitimme rakennusalan yrityksille ja yrittä- jille kymmenen suomalaisessa keskustelussa esillä ollutta väittämää siitä, mitä asiantilan korjaamiseksi pitäisi tehdä. Vastausskaalana olivat pisteluvut välillä 1 – 10, missä 1 oli täysin eri mieltä ja 10 täysin samaa mieltä väittämän kanssa. Näin menetellen neutraali vastaus, jossa vastaaja ei osannut ottaa kantaa suuntaan tai toi- seen, oli 5,5. Kaikki sitä suuremmat luvut ilmen-
sivät sitä, että yritykset ovat väitteen takana. Mitä suurempi luku, sitä voimakkaammin.
Ja varsin myötäkarvaan yritykset väittämiin suhtautuivat. Voimakkaimmin liputettiin sen puolesta, että kunnallisilla hankintayksiköillä pitäisi olla päätöksentekonsa tukena rekiste- ripohjaiset, tarjouksen jättäneiden yritysten yhteiskunnallisten velvoitteiden hoitoa koske- vat tietopalvelut. Tämä tulos varmasti kiinnostaa ainakin Harmaan talouden selvitysyksikköä, joka tämän palvelun puolesta on puhunut jo useam- man vuoden ajan. Tulos on myös siinä mielessä mielenkiintoinen, että sen takana ovat kaiken- kokoiset yritykset.
Toiseksi suurimman kannatuksen saa väit- tämä, jonka mukaan kilpailullinen neuvotte- lumenettely rajoittaa hankintaprosessin julki- suutta ja johtaa helposti konsulttikeskeiseen hankevalmisteluun. Tätä mieltä ovat erityi- sesti pienet yritykset. Suurten yritysten tuki väittämälle on kyseenalainen. Miksi näin? Todennäköinen syy lienee se, että kilpailulli- nen neuvottelumenettely suosii suuria yrityk- siä. Niiden kanssa neuvotellaan ensin hankkeen raamit, so. tarjouskilpailua koskevat reunaehdot, joiden täyttämisestä varsinaisessa tarjouskilpai- lussa sitten kisataan. Näin menetellen pienet yri- tykset joutuvat toimimaan isompien laatimilla ehdoilla ja harvemmin menestyvät sopimuksista kilpailtaessa.
Kolmanneksi ja likimain yhtä suurella piste- määrällä nousee neljän väittämän ryhmä: han- kintamenettelyn väärinkäytöksiin puuttuminen edellyttää yhtäläistä veroposition läpinäkyvyyttä myös rajojen yli toimiville yrittäjille, rajoituksia jälkilaskutukseen, nykyistä parempaa ilmoitta- jansuojaa mahdollisista väärinkäytöksistä ilmoit- taville ja viranomaisvastuulla toimivaa ilmoitus- kanavaa itse ilmoituksille. Näissäkään tuloksissa ei mielestäni ole muuta erikoista kuin se, miten vahvasti alan toimijat liputtavat väärinkäytök- sistä ilmoittavien suojan ja luottamuksellisen ilmoituskanavan puolesta. Kun tästä samasta asiasta viime vuonna kysyttiin, kommenttina ilmoittajien suojan tehostamisesta käsittele-
43