Page 44 - Työpoliittinen aikakauskirja 2 2018

Artikkeleita
Työpoliittinen aikakauskirja 2/2018
vään komiteamietintöön, eräiden etujärjes- töjen, kuten Keskuskauppakamarin, Suomen Yrittäjät ry:n ja Elinkeinoelämän Keskusliiton, kanta asiaan oli huomattavasti varauksellisempi. Se, miksi yhtäläinen verokohtelu ja jälkilasku- tusta koskevat rajoitukset saavat vain niukasti tukea suurilta yrityksiltä, on myös keskustelun arvoinen asia.
Neljänneksi eniten kannatusta saa väittämä, jonka mukaan hankintasopimuksista pitäisi tehdä nettipohjainen, kaikille yrityksille ja kan- salaisille avoin sopimusrekisteri. Tämänkin väit- tämän ongelmana näyttää olevan se, että suurten yritysten tuki esitykselle on muita heikompi. Sen sijaan väittämä, jonka mukaan pitkät alihankin- taketjut ovat itsessään ongelma, allekirjoitetaan lähes yhtä vahvasti niin pienissä kuin suurissakin yrityksissä. Mielenkiintoinen poikkeus yritys- koon mukaan tarkasteltaessa on väittämä, jonka mukaan alan lainsäädäntö on jo niin kattavaa, että painopiste hankintamenettelyn epäkoh- tien korjaamisessa on lainsäädännön toimeen- panoa tukevissa järjestelyissä. Se saa vahvimman tukensa nimenomaan suurilta yrityksiltä.
Lopuksi
Kysymys varjotaloudesta, sen koosta ja esiinty- mismuodoista on aidosti vaikea asia. Vaikeudet alkavat jo käsitteiden määrittelystä ja koros- tuvat niiden operationalisoinnissa ja empiiri- sessä mittaamisessa. Nämä ongelmat ovat tul- leet vastaan myös tätä artikkelia, Suomen raken- nusalaan rajoittuvaa artikkelia, kirjoitettaessa. Varjotaloutta, kuten kaikkea muutakin ”piilori- kollisuutta”, on todella vaikea havainnoida suo- raan taloustilastoista. Tässä artikkelissa havain- noitsijoina ovat rakennusalan yrittäjät, heidän havaintonsa esiteltyjen ilmiöiden yleisyydestä ja heidän näkemyksensä esitetyistä korjauskei- noista.
Aiemman tutkimuksen mukaan rakennus- alan varjotalouteen liittyvät ongelmat ovat 2000-luvulla vähentyneet. Mutta jos varjota- lous määritellään veronkierron, pimeän työvoi- man ja korruption muodostamaksi kokonaisuu-
deksi, alan yrittäjien mielestä rakennusalalla on vielä paljon tehtävää tilanteen korjaamiseksi. Kyselymme mukaan huomattava osa raken- nusalan yrityksistä oli havainnut joitakin mai- nituista varjotalouden piirteistä viimeisten kah- den vuoden aikana. Noin puolet kaikista havain- noista koski pimeää ulkomaista työvoimaa.
Ongelmiin puuttumisessa yritykset näyttäi- sivät suosivan rekisteripohjaisia ja lähes reaa- liaikaisia valvonnan muotoja, kuten jo vuosia valmisteilla ollutta tietopalvelua, josta hankin- tapäätöksiä tekevät tahot voisivat käydä tarkis- tamassa tarjouksen tehneiden yritysten taustat ja yhteiskunnallisten velvoitteiden hoidon histo- rian. Yritykset haluaisivat myös tehostaa toimia, joilla kaikki alan toimijat saadaan samalle vii- valle mm. verotuksen ja jälkilaskutuksen osalta. Lisäksi yritykset tukevat toimia, joilla epäkoh- dista ilmoittaminen tehdään nykyistä helpom- maksi.
Tulosten mukaan yritysten koolla on väliä. Vahvimmin edellä lueteltuja kehitystoimia kan- nattavat alihankintaketjujen viimeiset lenkit, alle viisi henkeä työllistävät mikroyritykset, jotka kattavat lähes kaksi kolmasosaa rakennus- alan yrityksistä. Suurten, yli 99 henkeä työllis- tävien yritysten tuki uudistuksille on usein sel- västi heikompi. Ja eräät toimenpide-esitykset, kuten jälkilaskutuksen rajoittaminen ja kaikille yrityksille ja kansalaisille avoin nettipohjainen sopimusrekisteri, eivät saa suurten rakennus- alan yritysten selkeää tukea. Miksi eivät saa, on keskustelun arvoinen kysymys. Siitä erikokoiset, tyypillisesti alihankintaketjun eri päissä olevat yritykset ovat kuitenkin lähes samaa mieltä, että pitkät alihankintaketjut ovat itsessään ongelma ja että niitä pitäisi voida lyhentää. Ketjun ylä- päässä oleva yritys ei välttämättä tiedä, mitä ket- jun alapäässä tapahtuu, ja miksi tapahtuu.
Suomalaisessa keskustelussa pitkiin alihan- kintaketjuihin liittyvät ongelmat ovat toki olleet tiedossa jo pitkään, mutta syystä tai toisesta nii- hin ei ole juuri tartuttu. Pääosin keskustelussa edelleen lähdetään siitä atomistisesta periaat- teesta, että kukin yritys vastaa vain omista teke-
44