Page 20 - Työpoliittinen aikakauskirja 3 2017
P. 20

Artikkeleita
Työpoliittinen aikakauskirja 3/2017
Kolmikantainen tulopoliittinen sopiminen oli eräiden tulkintojen mukaan avain Suomen nope- aan talouskasvuun raskaan 1990-luvun laman jälkeen. Kolmikantainen yhteistyö näytti toimi- valta niin osapuolien kuin ulkomaisten tarkkai- lijoiden näkökulmasta. Suuret yhteiskunnalliset päätökset, joissa teollisuus ja työnantajat tarvit- sivat ammattiyhdistysliikkeen sivustatukea, pit- kittivät tulopolitiikan kautta. EU- (1994), EMU- (1997), ydinvoima- (2002) ja eläkeratkaisuissa (2005 ja 2014) työmarkkinajärjestöt osoittivat yhteisvoimansa ja vaikutusvaltansa. Näin polku- riippuvuutta korostava institutionaalinen histo- riallinen sosiologia näytti saavan tukea ”Suomen tapauksesta” aina vuoteen 2007 saakka.
TT:n ja EK:n julkaisuissa toistuvasti korostet- tiin, ettei sopimuksen muoto ollut itsetarkoitus, vaan tärkeintä oli sisältö, johon haluttiin lisää joustavuutta, yrityskohtaisuutta ja suurempaa palkkahajontaa. Keskitetyn ja valtakunnallisen työehtosopimustoiminnan muotojen ja sisällön kritiikki jatkui, vaikka yritysten liikevaihdot ja voitot kääntyivät jo 1990-luvun lopun tulosopi- musten aikana vahvalle kasvu-uralle. Yksityisen sektorin työnantajien keskuudessa STK:n vuo- sien 1982 ja 1991 linjaukset muodostivat aatteel- lisen pohjavireen.
Työnantajapuolen sitkeä sisäinen mielipi- teenmuokkaus johti lopulta uusiin johtopää- töksiin. Sopimuksen muoto olikin ydinkysymys, vaikka yritykset menestyivät erinomaisesti mal- tillisten tuloratkaisujen ja edullisen valuutta- kurssikehityksen ansiosta. Tulopolitiikan jää- hyväiset pitkittyivät, kun valtiovalta osti työn- antajilta vuonna 2004 varallisuusveron poistolla tulopolitiikalle lisäaikaa. Strateginen siirtymä Suomen työmarkkinasuhteissa näytti tapahtu- van keväällä 2007, kun EK ja sen jäsenliitot päät- tivät lopettaa tulopolitiikan. Suomen työnanta- jajärjestöjen linja oli muuttunut pragmaattisesta ideologiseksi. (Bergholm 2011a.)
Tarina ei kuitenkaan päättynyt tähän. Keskitettyjä työmarkkinaratkaisuja, joissa EK on ollut mukana, on tehty kolme kertaa kiellon päälle: Raamiratkaisu 2011, Työllisyys- ja kasvus-
opimus 2013 ja Kilpailukykysopimus 2016. Nämä kattavat ja palkkaliukumat hyvin kurissa pitä- neet sopimukset eivät ole muuttaneet EK:n pit- kän aikavälin strategiaa. EK muutti syksyllä 2015 sääntöjään niin, ettei järjestöllä ollut enää val- tuuksia neuvotella työehdoista. Tulopolitiikan ajan varsinaisena päätepisteenä tullaan ehkä pitämään helmikuuta 2017, jolloin EK irtisanoi pääosan keskusjärjestösopimuksistaan.
Kirjallisuus:
Anttila, A-H. (2005) Loma tehtaan var- jossa. Teollisuustyöväestön loma- ja va- paa-ajan moraalisäätely Suomessa 1930- ja 1960-luvuilla. Bibliotheca historica 93. SKS. Helsinki.
Berger, S. & Compston, H. (toim.) (2002)
Policy Concertation and Social Partner- ship in Western Europe. Lessons for the 21st Century. Berghahn Books. New York.
Bergholm, T. (1997) Ammattiliiton nousu ja tuho. Kuljetusalan ammattiyhdistystoi- minta ja työmarkkinasuhteiden murros 1944–1949. Bibliotheca historica 19 ja Työpoliittinen tutkimus 166. Suomen Historiallinen Seura ja Työministeriö 1997. Helsinki. (Bergholm 1997a)
Bergholm, T. (2015) Kaksoissidoksen synty. Suomen työmarkkinasuhteiden toimintatavan muotoutuminen 1944-1969. Työväen historian ja perinteen tutkimuk- sen seura. Helsinki.
Bergholm, T. (2012) Kohti tasa-arvoa. Tulopolitiikan aika I. Suomen Ammatti- liittojen Keskusjärjestö 1969–1977. Otava. Helsinki.
Bergholm, T. (1988) Kovaa peliä kuljetusalalla. Kuljetusalan ammattiyh- distystoiminta vuoteen 1924. Joensuu. Bergholm, T. (2000) Kovaa peliä kuljetus- alalla. Kuljetusalan ammattiyhdistystoi- minta vuosina 1960–1990. Otava. Helsinki.
Bergholm, T. (2009) The Making of the Finnish Model: the qualitative change
in Finnish corporatism in early 1960s. Scandinavian Journal of History Vol. 34, No 1/2009. 29-48.
Bergholm, T. (2017) Ovatko työtaiste- lut vakava yhteiskunnallinen ongelma? Teoksessa Pyörä, P. (toim.) Työelämän myytit ja todellisuus. Gaudeamus. Tallin- na. 184-196.
20


































































































   18   19   20   21   22