Page 10 - 3 2018

Työpoliittinen aikakauskirja 3/2018
Pääkirjoitus
tään ensi vuonna rakenteellisen työttömyyden rajan alapuolella. Tosin rakennetyöttömyysar- viotkin seurailevat kokonaistyöttömyyden vaih- teluja.
Maistiaisia kasvun rajojen läheisyydestä on jo saatu rekrytointiongelmien ja työvoimapu- lan yleistymisenä. Rekrytointiongelmat yleistyi- vät jo vuonna 2017, ensimmäisenä kunnollisen talouskasvun vuotena, huolestuttavalle 37 pro- sentin tasolle. Tilanne on vaikeutunut edelleen kuluvan vuoden aikana. Osaavaa työvoimaa ei siis enää riitä kovin helposti. Nopea työllisyyden kasvu ja työttömyyden lasku asettavat työmark- kinat kovaan testiin joka päivä. Kun työnantajat ilmoittivat jo viime vuonna yksin julkiseen työn- välitykseen noin 2 400 uutta avointa työpaikkaa jokaista arkipäivää kohden, on tahti tänä vuonna edelleen kiihtynyt. Rekrytointivaikeudet lisäävät työnantajien alttiutta avoimen työpaikan ilmoit- tamiseen julkiseen työnvälitykseen. Tähän huu- toon on koetettava vastata.
Yksin työvoiman kysynnän ja tarjonnan teho- kas kohtaanto ei kuitenkaan riitä kovin pitkälle, vaikka auttaakin. Lisäksi tarvitaan pitkäjänteisiä rakenteellisia uudistuksia, jotta rakenteellisen työttömyyden taso saadaan painettua selkeästi nykyistä noin 7–8 prosentin tasoaan alemmas. Tähän tarvittavat uudistukset eivät ole kaik- kien mielestä pelkästään hauskoja, vaan pääosin etuuksiin, verotukseen ja työmarkkinainstituu- tioiden toimintaan puuttumista.
Tämänkertaisessa numerossamme Juha Honkatukia, Johanna Kohl ja Jere Lehtomaa esittelevät artikkelissaan pitkän aikavälin ske- naariotyön tuloksia. Heidän kvantitatiivista poli- tiikka-analyysia ja laadullista ennakointityötä yhdistävät tuloksensa osoittavat hyvin, kuinka suuri merkitys politiikkatavoitteiden toteutumi- sella tai toteutumatta jäämisellä on. Artikkelista käy ilmi, että julkisen sektorin reformien onnis- tumisesta seuraa paljolti, vapautuuko työvoi- maa avoimelle, tuottavuudeltaan korkeammalle sektorille.
Tomi Kyyrä, Tuomas Matikka ja Hanna Pesola käsittelevät kirjoituksessaan osittaisen työllisty-
misen kannustimia. Heidän tulostensa mukaan soviteltu työttömyyspäiväraha ja suojaosat tar- joavat hyvät taloudelliset kannustimet vastaan- ottaa satunnaisia työkeikkoja ja osa-aikatöitä. Kannustimet olivat varsin hyvät jo ennen työttö- myysturvan suojaosaa, sillä Suomessa palkkatulo leikkaa työttömyysetuutta varsin maltillisesti, he kirjoittavat.
Johanna Alatalo pohtii artikkelissaan työl- lisyyden huiman kasvun jatkumisen mahdolli- suuksia. Julkisen talouden kestävyyden näkökul- masta tulevien työllisyystavoitteiden pitäisi olla erittäin kunnianhimoisia. Miksi huomattavasti nykyistä korkeampi työllisyysaste olisi mahdo- ton Suomessa, jos se ei ole mahdotonta verrok- kimaissamme, hän kysyy. Kokonaan toinen kysy- mys on, kuinka nopeasti voimme saavuttaa 75, 78, tai 80 prosentin työllisyysasteen. Jo 75 %:n työllisyysasteen saavuttaminen seuraavan hal- lituskauden aikana on erittäin vaativa tavoite ja edellyttää onnistumista oikeastaan kaikilla politiikka-alueilla, Alatalo kirjoittaa.
Katsausosastommekin keskittyy tällä kertaa työvoimakysymyksiin.
Hyviä lukuhetkiä!
Vaihdos TAK:n toimituksessa: kiitos Päivi – tervetuloa Maija
Pitkäaikainen työelämäkysymyksiin erikoistu- nut toimittajamme, työmarkkinaneuvos Päivi Järviniemi on päättänyt työskentelynsä lehden toimituksessa ja tästä numerosta alkaen toimit- tajana on aloittanut erityisasiantuntija Maija Lyly-Yrjänäinen. Päivi jatkaa kuitenkin edel- leen lehden toimitusneuvostossa, jossa hän on palvellut vuodesta 1999 lähtien. Työpoliittinen aikakauskirja kiittää Päiviä laadukkaasta työstä – ja samalla toivotamme Maijan tervetulleeksi mukaan lehden tekoon!
10
Seuraavan numeromme 4/2018 aineiston määräpäivä on 12.11.2018.