Page 12 - 3 2018

Artikkeleita
Työpoliittinen aikakauskirja 3/2018
sia4. Analyysissa hahmotellaan rakenneuudis- tusten ja teknologian vaikutuksia talouskasvuun lähivuosikymmeninä. Tutkimuksessa käytettiin kansantaloutta kuvaavaa laskennallista yleisen tasapainon mallia talouskasvun taustatekijöi- den, niiden vaikutuskanavien ja vaikutusten suuruusluokan hahmottamiseen. Uudistukset näyttävät lisäävän talouden kasvupotentiaalia työn tarjontaa kasvattamalla mutta ennen kaik- kea julkisten sektorien tuottavuuskasvun kautta sekä pienentämällä julkisten palvelujen tuotan- non kasvua ja siitä aiheutuvia syrjäytysvaiku- tuksia. Monet uudet teknologiat voivat kuiten- kin synnyttää hyvin merkittäviä kasvusysäyksiä. Näiden teknologioiden mahdollisuuksia lähes- tyttiin myös tulevaisuudentutkimuksen keinoin. Samaan aikaan on toki muistettava, että pelkkä uusi teknologia ei riitä, mikäli ei ole panostettu osaamiseen ja koulutukseen läpileikkaavasti eri toimialoilla.
2. Metodologiasta
Tasapainomalli kuvaa taloutta kotitalouksien sekä kymmenillä toimialoilla toimivien yri- tysten ja julkisten sektorien päätöksistä käsin. Kotitalouksien keskeisiä päätöksiä ovat kulu- tus- ja säästämispäätökset sekä työn tarjonta. Nämä päätökset kuvataan kansantaloudellisissa malleissa historiassa havaittujen kulutustottu- musten pohjalta, joiden lisäksi kulutuksen kehi- tykseen vaikuttavat hyödykkeiden suhteellisten hintojen ja kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kehitys. Yritykset päättävät tuotantopa- nosten – työ, pääoma ja välituotteet – käytöstä pyrkien maksimoimaan tuotannon katetta sekä investoinneista sen mukaan, kuinka eri toimi- alojen tuotto-odotukset kehittyvät ja suhteutu- vat toimialojen historialliseen kasvuvauhtiin ja pääoman tuottoasteeseen. Julkisten sektorien toimintaa kuvaavat ennen kaikkea erilaisen verotuksen rakenne sekä tulonsiirrot kotitalo- uksille ja toisille julkisille toimijoille. Ulkomaita tarkastellaan lähinnä viennin ja tuonnin näkö-
kulmasta, mutta myös kansantalouden ulkoisen velan ja varallisuuden kehittymistä seurataan. Pitkän aikavälin tarkastelussa ulkoinen tasa- paino nousee suorastaan määrääväksi.
Mallin rakennetta havainnollistaa kuvio 1. Kuviossa kotitaloudet, julkinen sektori ja yri- tykset ovat taloudellisten päätösten tekijöitä, joiden valinnoista kumpuavat tavaroiden ja pal- veluiden kulutuskysyntä ja välituotekysyntä, nii- den kysyntä julkisten palveluiden ja hallinnon käyttöön sekä investointikysyntä eri toimialojen investointeihin. Lisäksi kuviosta ilmenee, kuinka osa tavaroiden ja palvelujen loppukysynnästä tulee ulkomailta, ja kuinka tuontitavarat muo- dostavat osan tavaroiden ja palveluiden kotimai- sesta tarjonnasta. Kuviosta näkyvät myös tuo- tannontekijämarkkinat sekä tuotannontekijä- tulojen ja erilaisten verotuottojen kohdentumi- nen. Kysynnän ja tarjonnan tasapaino toteutuu hintamekanismien kautta.
Kun tasapainomallilla tuotetaan skenaarioita tulevaisuuden kehitysnäkymistä, monet keskei- sistä talouskasvun ajureista määritellään mallin ulkopuolella, ja mallin tehtäväksi jää laskea sel- laisten talouden tekijöiden kehitysarvio, jotka riippuvat näistä ulkopuolisista tekijöistä. Mallin avulla pyritään siis pureutumaan kotimaan talouden rakenteen kehitykseen ja sen tausta- tekijöihin, joihin myös talouspoliittiset päätök- set voivat vaikuttaa. Niinpä tarkastelussamme väestön kasvuarvio noudattaa Tilastokeskuksen väestöennustetta. Toimialojen pääomakannan osalta taas käytetään toimialakohtaista histo- riatietoa sekä pääomakannan rakenteesta että sen pitkän aikavälin kasvu- ja tuottotrendeistä. Maailmantalouden kasvuennusteet ovat yhden maan tarkasteluissa eksogeenisia, samoin arviot eri hyödykkeiden maailmanmarkkinahinto- jen kehityksestä ja joskus myös hyödykkeiden kysynnän kasvuvauhdista (mutta esimerkiksi viennin määrä riippuu kotimaisten hyödykkei- den mallissa määräytyvästä hintakehityksestä maailmanmarkkinahintoihin nähden). Julkisen
4 Honkatukia, Kohl ja Lehtomaa (2018), joka valmistui tekijöiden työskennellessä Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä.
12