Page 15 - 3 2018

Työpoliittinen aikakauskirja 3/2018
Artikkeleita
Skenaariossa on mukana myös julkiset meno- säästöt sekä verokorotukset. Näistä ilman muuta merkittävin on SOTE-uudistuksen tavoiteltu säästö, joka oletetaan saavutettavan sosiaali- ja terveydenhoidon tuottavuuden kasvun kautta. Tämä pienentää julkisten sektorien menopai- netta ja vapauttaa resursseja talouden muiden sektorien käyttöön.
Työn tarjonnan kasvu muuttaa perustavan- laatuisesti talouden kasvuedellytyksiä. Kun työikäisen väestön määrä on ollut laskussa jo muutaman vuoden, on kansantalouden kasvu ollut pitkälti investointien ja tuottavuuskasvun varassa. Eläkeuudistuksen myötä työpanoskin voi kasvaa 2020-luvun lopulle asti, mikä puoles- taan vauhdittaa investointeja. Niinpä kuviossa 2 kuvatussa perusskenaariossa työpanoksen ja pääomapanoksen kautta syntyvät kasvuvaiku- tukset ovat merkittävän suuria: vuoteen 2040 mennessä työpanoksen kansantuotetta kas- vattava vaikutus on lähes viisi prosenttia vuo- den 2015 kansantuotteesta ja pääomapanok- sen noin 28 prosenttia. Kokonaistuottavuuden kasvu on silti merkittävin kasvun lähde: sen vai- kutus kasvuun on noin 39 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tuottavuuden kasvua vauh- dittaa sekä julkisen sektorin oletettu, korkea tuottavuuskasvu että sen mahdollistama tuo- tannontekijöiden suuntautuminen avoimille sektoreille, joilla tuottavuuden kasvu on ollut nopeampaa kuin usein niitä työvoimavaltai- semmilla kotimarkkinasektoreilla. Kaikkiaan talous kasvaa yli kahden prosentin vuosivauhtia 2020-luvulla ja henkeä kohti laskettu kasvu- kin on tarkastelujaksolla keskimäärin noin 1,9 prosenttia. Tämä on viime vuosiin verrattuna huomattavan paljon, mutta historiallisesti kan- santuote on kasvanut pitkiä aikoja nopeammin- kin. Uudistusten osuus kasvun tukemisessa on suuri, jo eläkeuudistuksen ansiosta vuosikasvu on keskimäärin 0,1 prosenttia nopeampaa kuin se muutoin olisi ja SOTE-uudistuksen tuotta- vuusvaikutuksen kautta on arvioitu syntyvän samansuuruinen kasvuvaikutus (Honkatukia ja Lehmus 2016).
Kuvioon 3 on kuvattu kansantuotteen käy- tön vaikutus kansantuotteen kasvuun peruss- kenaariossa. Kun koko kuluvan vuosikymmenen talouskasvu on ollut kotimarkkinoiden varassa, korostuu viennin elpyminen vuosikymmenen loppua kohti tultaessa ja seuraavilla vuosikym- menillä. Kuten Honkatukia ja Lehmus (2016) toteavat, ajaa viennin elpymistä työmarkki- noiden oletettu lähivuosien maltillisuus ja 2020-luvulla eläkeuudistuksen aikaansaama työn tarjonnan kasvu, jotka parantavat viennin kilpailukykyä. 2030-luvulle tultaessa työikäisen väestön määrä alkaa kasvaa, mikä osaltaan pitää kasvua yllä kaukaisemmassakin tulevaisuudessa. Vuoteen 2040 tultaessa viennin vaikutus kan- santuotteen kasvuun on vajaa kolmannes, koti- maisen kulutuskysynnän taas hieman yli kol- mannes. Julkisen kulutuksen – joka kuviossa kattaa julkishallinnon lisäksi koulutuksen ja kaiken terveys- ja hoivapalvelujen tuotannon - kasvuvaikutus on sen sijaan pieni, mikä heijastaa oletusta uudistusten onnistumisesta. Kasvavan kotimaisen valmistuksen ja loppukulutuksen myötä myös tuonti kasvaa, mikä näkyy negatii- visena kasvuvaikutuksena. Suuri osa tuonnista päätyy vientituotteiden välituotteiksi, ja täs- täkin syystä nettoviennin vaikutus on selvästi positiivinen.
Kuviossa 4 tarkastellaan kasvuvaikutuksia toisaalta kysynnän käyttöerien ja tuoteryhmien kautta, toisaalta toimialojen arvonlisän kautta. Kuviosta nähdään, että yksityisten palvelujen (esimerkiksi asuntojen vuokraus ja hallinta) ja muun teollisuuden tuotteiden (esimerkiksi ajo- neuvojen ja puutuotteiden) kasvuvaikutukset ovat kulutuksen kautta syntyvistä kasvuvaiku- tuksista suurimmat. Viennin kautta taas muu teollisuus (ajoneuvot, konepajateollisuuden tuotteet), kemianteollisuus (kemikaalit, lääk- keet) ja yksityiset palvelut (T&K, liike-elämän palvelut ja rahoitusalan palvelut) ovat suurim- pia. Arvonlisän kautta ( joka ei sisällä hyödyke- verojen kasvuvaikutusta mutta kylläkin tuotan- non verojen ja -tukien) suurin vaikutus syntyy yksityisten ja julkisten palvelujen ja rakenta-
15