Page 26 - 3 2018

Artikkeleita
Työpoliittinen aikakauskirja 3/2018
toisessa taas, kuinka uuden teknologian perusu- raa aktiivisempi käyttöönotto voisi tukea kasvua. Analyysissa kiinnitetään erityistä huomiota Suomen talouden rakenteiden muutoksiin. Kuluneen vuosikymmenen lama on nopeutta- nut talouden palveluvaltaistumista, mutta vien- titeollisuuden elpyminen näyttää johtavan teol- lisuuden uuteen tulemiseen – jos maailmanta- louden ja myös kotimaisten työmarkkinoiden kehitys sen mahdollistavat. Uusi teknologia voi sekin muuttaa rakenteita synnyttämällä uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja tehostamalla
resurssien käyttöä.
Tutkimuksen keskeinen viesti kiteytyy tuo-
tannontekijöiden kasvuvaikutuksen ympä- rille. Kaikissa skenaarioissa oletetaan, että työ- markkinaosapuolten toteuttama eläkeuudistus nostaa työn tarjontaa etenkin 2020-luvulla. Työpanoksen kasvuvaikutus on siksi jokseen- kin sama eri skenaarioissa. Työpanoksen suun- tautumisessa eri toimialoilla on sen sijaan hyvin suuria eroja. Kun Perusskenaariossa ja Muutos-skenaariossa julkisen sektorin reformit vapauttavat työvoimaa avoimien sektorien pal- velukseen, sitoutuu suurempi osa työvoimasta Uhkaskenaariossa tuottavuudeltaan suhteelli- sesti heikommille sektoreille. Siksi tuottavuuden kasvussa on hyvin suuria eroja. Kun tuottavuu- den kasvuvaikutus perusskenaariossa on reilun prosentin vuodessa, on se Muutosskenaariossa yli puolitoista prosenttia ja Uhkaskenaariossa vain reilu puoli prosenttia. Tämä ero selittää val- taosan skenaarioiden välisistä erosta. Kun tuot- tavuuskasvun ylläpitämä talouskasvu vaatii myös investointeja, seuraavat investointien kasvuvai- kutusten erot tuottavuuskasvun eroja ja selittä- vät siten jäljellejäävän eron skenaarioiden välillä. On siis selvää, että julkisen sektorin uudistukset ovat kasvun kannalta hyvin tärkeässä asemassa.
Jos jo päätetyt uudistukset vaikuttavat arvioi- dusti, syntyy kansantalouteen merkittävää kas- vupotentiaalia, joka aiempien arvioiden perus- teella auttaa ratkaisemaan julkisen talouden kestävyysongelmaakin. Jos uudistukset osoit-
tautuvat vaikutuksiltaan arvioitua pienemmiksi tai jäävät toteutumatta, julkisen talouden haas- teet kasvavat. Kun toisaalta talouskasvun läh- tökohdat ovat viime vuosien investointilaman aikana heikentyneet, suomalaisen osaamisen ja teknologian varaan rakentuville innovaatioille on ehkäpä aiempaakin suurempi tarve.
Mielestämme tarvetta on myös vaihtoehtoi- sille, rohkeillekin eri toimialojen poikki mene- ville tulevaisuuden ennakoinneille, jotta alati ja nopeasti muuttuvassa globaalissa toimin- taympäristössä on valmius toimia ja toteuttaa perusteltuja toimenpiteitä esimerkiksi osaami- sen ja koulutuksen uudistamiseksi tai uuden- laisten teknologisten ratkaisujen käytön mah- dollistamiseksi mahdollisimman jouhevasti ja rohkeastikin. Osaaminen ei ole vain opetusta, eivätkä palvelut vain nykyisiä palvelutoimialoja. Ylipäänsä globaalit haasteet ilmastonmuutok- sen, biodiversiteetin, turvallisuuden ja konflik- tialttiuden lisäännyttyä tulevat haastamaan kansalliset toimet entistä nopeammin. Tällöin systeemisesti ennakoidut vaihtoehtoiset tule- vaisuusskenaariot ovat entistä tärkeämmässä roolissa päätöksenteon tukena.
26