Page 28 - 3 2018

Artikkeleita Työpoliittinen aikakauskirja 3/2018
Osittaisen työllistymisen kannustimet1
Tomi Kyyrä2 – Tuomas Matikka3 – Hanna Pesola4
1. Johdanto
Työttömyysetuutta saadakseen on työnhakijan etsittävä kokoaikaista työtä. Toisinaan työttö- mällä voi olla mahdollisuus tehdä osa-aika- tai pätkätöitä silloin kun pidempikestoista kokoai- katyötä ei ole tarjolla. Tällaisten työtarjousten vastaanottaminen voi kuitenkin olla taloudel- lisesti kannattamatonta, koska niistä kertyvät palkkatulot jäävät pieniksi samalla kun tulonsiir- rot tyypillisesti pienenevät. Kannustinloukkujen lieventämiseksi otettiin vuonna 2014 käyt- töön työttömyysturvan suojaosa. Suojaosan myötä työtön on voinut ansaita enintään 300 euroa kuukaudessa ilman, että työskentely vähentää hänen työttömyysetuutensa määrää. Vastaavantyyppinen suojaosa on sittemmin otettu käyttöön myös asumistuessa.
Jo ennen työttömyysturvan suojaosaa työtön on voinut saada soviteltua työttömyysetuutta osittaisen työllistymisen ajalta. Soviteltuun etuuteen oikeutetuilla työttömyysetuudesta
vähennetään 50 prosenttia kuukauden (tai neljän viikon) aikana ansaitusta työtulosta. Vuodesta 2014 lähtien vain suojaosan ylittävät työtulot ovat vähentäneet työttömyysetuutta. Suojaosien tavoitteena on parantaa työttömien mahdollisuuksia tehdä osa-aikaisia ja lyhytkes- toisia töitä. Tällaiset työtilaisuudet ovat erityi- sen hyödyllisiä, jos ne johtavat pysyvämpään työskentelyyn tulevaisuudessa. Toisaalta suo- jaosat voivat lisätä sosiaalietuuksiin oikeutet- tujen henkilöiden lukumäärää ja maksettujen etuuksien kokonaismäärää ja siten lisätä sosi- aaliturvajärjestelmän kustannuksia. Suojaosat saattavat myös johtaa siihen, että työttömät hakeutuvat mieluummin osa-aikaisiin ja lyhyi- siin työsuhteisiin kuin pysyvämpiin kokoaikai- siin työpaikkoihin.
Soviteltuja työttömyyspäivärahoja makse- taan useissa eri maissa, ja suojaosa on käytössä esimerkiksi Yhdysvalloissa, Kanadassa, Isossa- Britanniassa, Saksassa ja Itävallassa. Suomen
1 Artikkeli on osa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa hanketta (nro 293120, www.stn-wip.fi) ja pohjautuu pitkälti heinäkuussa julkaistuun laajempaan raporttiin (Kyyrä, Matikka ja Pesola 2018).
2 Tomi Kyyrä, VTT, tutkimusprofessori, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
3 Tuomas Matikka, KTT, erikoistutkija, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
4 Hanna Pesola, KTT, erikoistutkija, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
28