Page 56 - 3 2018

Katsauksia ja keskusteluja Työpoliittinen aikakauskirja 3/2018
Terveysala
Terveysalan (terveydenhuollon asiantuntijat, terveydenhuollon erityisasiantuntijat, hoiva- palvelun ja terveydenhuollon työntekijät) työt- tömiä työnhakijoita oli tammi-heinäkuussa kes- kimäärin 21 124. Heistä 14 %:lla oli perusasteen koulutus, 63 %:lla keskiasteen koulutus ja 19 %:lla korkea-asteen koulutus. 3 %:n koulutus- aste oli tuntematon.
Terveysalan työttömistä työnhakijoista nuo- ria alle 25-vuotiaita oli 8 %, 25–54-vuotiaita 67 % ja 55 vuotta täyttäneitä 25 %. Terveysalan työt- tömien työnhakijoiden joukossa on vähemmän sekä nuoria että ikääntyneitä ja vastaavasti enemmän 25–54-vuotiaita kuin työttömissä keskimäärin.
Työttömistä terveysalan työnhakijoista 22 %:lla työttömyysjakso oli kestänyt korkeintaan 4 viikkoa, 21 %:lla 5–12 viikkoa ja 17 %:lla 13–26 viikkoa. 27–52 viikon työttömyysjakso oli takana 15 %:lla, yli vuoden mutta alle kahden vuoden 12 %:lla ja yli kahden vuoden samoin 12 %:lla. Terveysalan työttömistä työnhakijoista suurem- malla osuudella työttömyysjaksot ovat lyhyitä kuin työttömillä työnhakijoilla keskimäärin, eli terveysalan työttömien työttömyysjaksot ovat lyhyempiä kuin työttömien keskimäärin.
Seuraavassa taulukossa esitetään terveys- alan työttömien työnhakijoiden avoimien työ- paikkojen osuudet ELY-keskuksittain. Etelä- Pohjanmaa, Etelä-Savo, Uusimaa ja Pirkanmaa ovat alueita, joilla pula terveysalan työnhaki- joista on suurta. Sen sijaan Pohjois-Karjalassa, Kaakkois-Suomessa, Satakunnassa, Pohjois- Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa työttömien työnhakijoiden osuus on suurempi kuin avoin- ten työpaikkojen, eli näillä alueilla voi olla yli- tarjontaa terveysalan työnhakijoista.
Lähteet:
EK:n yrityskysely, elokuu 2018
TEM:n työnantajahaastattelu (Tilastokeskus)
TEM:n Ammattibarometri 1/2018
TEM:n avointen työpaikkojen tilasto (työnvälitystilasto)
Tilastokeskus, avointen työpaikkojen tilasto
56