Page 57 - 3 2018

Työpoliittinen aikakauskirja 3/2018 Katsauksia ja keskusteluja
Miksi rakennetyöttömyyttä on hankala ymmärtää?
Heikki Räisänen1
Rakenteellinen työttömyys on lähinnä teo- reettinen käsite, jota ei voida havaita empii- risesti. Yllättävän paljon tästä havaitsematto-
masta teoreettisesta ilmiöstä kuitenkin puhu- taan. Ja yllättävän vaikeaa joidenkin rakenne- työttömyyden piirteiden ymmärtäminen on. Tässä katsauksessa2 pohditaan, miksi rakenne- työttömyyttä voi olla hankala ymmärtää.
Nähdäkseni tämä hankaluus liittyy pääasiassa kahteen asiaan: 1) itse rakenteellisen työttömyy- den käsitteen joihinkin ominaispiirteisiin ja 2) siihen, että rakenteellista työttömyyttä koske- via arvioita on joskus vaikea mieltää intuitiivi- sesti. Kolmas täydentävä seikka, jolla voi olla tässä merkitystä, on arvioiden ja indikaatto- rien muodostamisen teknisten seikkojen han- kaluus. Nämä asiat ovat yhteydessä keskenään. Perustelen tämän näkemyksen seuraavassa tar- kemmin.
Rakenteellisella työttömyydellä tarkoitetaan sitä työttömyyden tasoa, joka vallitsisi talouden tasapainotilassa. Lyhyellä aikavälillä työttömyy-
den ja inflaatiovauhdin välillä on negatiivinen yhteys (vaihtosuhde), mutta pitkällä aikavälillä työttömyys on tasapainotasollaan eikä riipu inflaatiovauhdista. Tasapainotyöttömyyteen vaikuttavat erityisesti työmarkkinoiden insti- tuutiot (työttömyysturvan taso, työn verokiila, työmarkkinajärjestöt, työvoimapolitiikka). Tasapainotyöttömyyttä arvioidaan tilastotie- teellisin aikasarjamenetelmin ja siitä käyte- tään usein termiä NAIRU (non-accelerating inflation rate of unemployment)3, joka kuvaa sitä työttömyysasteen tasoa, jonka alittami- nen alkaa kiihdyttää inflaatiota. Tälle lähei- nen käsite on NAWRU (non-accelerating wage rate of unemployment), joka kuvaa sitä työttö- myysasteen tasoa, jonka alittaminen alkaa nos- taa palkkatasoa. Rakennetyöttömyyden rin- nalla voidaan käyttää tasapainotyöttömyyden ja luonnollisen työttömyysasteen käsitteitä, joihin liittyy myös omia lähestymistapojaan. Rakennetyöttömyyteen liittyy läheisesti myös TEM:n vaikeasti työllistyviä kuvaava indikaat-
1 Heikki Räisänen, VTT, dosentti, tutkimusjohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö
2 Kiitän Johanna Alataloa saamistani etevistä kommenteista ja rakennetyöttömyyttä käsittelevän yhteisjulkaisun yhteydessä käydyistä keskusteluista.
3 Tätä käsitettä käyttää mm. OECD. Euroopan komissio sen sijaan käyttää läheistä käsitettä NAWRU (non- accelerating wage rate of unemployment). OECD:n NAIRU-estimaatio eli tasapainotyöttömyys- aste lasketaan käyttämällä Kalman –filtteriä Phillips –käyrän kehikossa, joka olettaa inflaatio- odotukset keskuspankin inflaatiotavoitteisiin ankkuroituneiksi. NAIRU-projektio lasketaan eteenpäin viimeisimmästä estimoidusta jaksosta käyttäen yksinkertaista autoregressiosääntöä, erityisesti viimeaikaiset työmarkkinauudistukset huomioon ottaen ennustejakson loppuun saakka. Menetelmä pyrkii poistamaan estimaatiosta työttömyyden suhdannekomponentin.
57