Page 58 - 3 2018

Katsauksia ja keskusteluja
Työpoliittinen aikakauskirja 3/2018
tori, vaikka se ei perustu rakennetyöttömyysteo- riaan, vaan tiettyjen työttömien työnhakijoiden ryhmien ominaisuuksiin.
Rakenteellisen työttömyyden käsite
Nopeat tuotannon ja työmarkkinoiden murrok- set ja rakennemuutokset voivat johtaa osaami- sen vanhenemiseen tai sen alueelliseen kohtaa- mattomuuteen. Tästä muodostuu rakenteellista työttömyyttä. Rakenteellisella työttömyydellä tarkoitetaan sitä osaa kokonaistyöttömyydestä, joka ei vaihtele suhdanteiden mukaan. Yksi tapa ilmaista tämä asia on se, että rakennetyöt- tömyys tarkoittaa työttömyyttä, joka ei vähene työvoimapulasta huolimatta (Pyykkönen ja Pyykkönen 2014). Rakenteellinen työttömyys- kään ei ole silti muuttumaton, vaan siihen voi- daan vaikuttaa työmarkkinoiden toimintaa parantavilla uudistuksilla. Keskeiset rakenne- työttömyyttä määrittävät tekijät ovat kirjallisuu- dessa tyypillisesti 1) työsuhdeturva, 2) työttö- myysturva, 3) työn verokiila, 4) aktiivinen työ- voimapolitiikka (Rakenteellinen työttömyys 2002, VATT). Esimerkiksi tiukka työsuhdeturva kasvattaa rakennetyöttömyyttä, kuten antelias työttömyysturva ja suuri työn verokiila (työn- antajan työvoimakustannuksen ja palkansaajan nettoansion välinen ero), laaja ja tehokas aktii- vinen työvoimapolitiikka puolestaan alentaa rakennetyöttömyyttä. Rakennetyöttömyyttä voidaan siis alentaa väljentämällä työsuhdetur- vaa, kiristämällä työttömyysetuuksien korva- ustasoa ja kestoa, alentamalla työn verokiilaa ja tehostamalla aktiivista työvoimapolitiikkaa. Myös työmarkkinoiden järjestäytyminen vai- kuttaa rakenteelliseen työttömyyteen: korkea järjestäytymisaste nostaa palkkatasoa, etenkin alimpia palkkoja verrattuna alhaisen järjestäy- tymisasteen työmarkkinoihin, mikä myös lisää rakenteellista työttömyyttä. Yksi mielenkiintoi- nen kysymys on, eikö sitten koulutuksella ole vaikutusta rakenteelliseen työttömyyteen muu- toin kuin osana aktiivista työvoimapolitiikkaa? Varmasti koulutuksella on tässä vaikutusta. Jos koulutus ja työmarkkinoiden vaatimukset eivät
kohtaa, alkaa syntyä palkkapaineita, joka indikoi rakennetyöttömyyden rajalla oloa tai sen alitta- mista. Jos koulutuksen tuottamat osaamiset ovat työmarkkinoilla osuvia tai joustavia, voi raken- teellinen työttömyys olla alempi kuin tapauk- sessa, jossa osaamisen tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa juuri koulutuksen takia. Kovin eksplisiit- tisesti koulutusta ei kuitenkaan rakennetyöttö- myysarvioissa käsitellä, mikä johtunee sen mal- lintamisen vaikeudesta.
Mielikuvatasolla rakenteellinen työttömyys liitetään usein pitkäkestoiseen työttömyyteen, heikon koulutustason ja vanhentuneen osaa- misen omaaviin henkilöihin, joiden todennä- köisyys uuden työn löytämiseen on alhainen. Tähän kytkeytyy myös alueellinen ja amma- tillinen kohtaamattomuus. Tässä on kuitenkin vain osa totuutta. Rakenteelliseen työttömyy- teen kuuluu tavallaan myös kitkatyöttömyys eli kahden työpaikan välissä olevat. Lyhytkestoista kitkatyöttömyyttä voidaan supistaa esimerkiksi työnvälitysteknologiaa ja työmarkkinainformaa- tiota parantamalla, joten tässä mielessä siihen vaikuttaminen on samanlaista kuin muuhunkin rakenteelliseen työttömyyteen (ks. Alatalo et.al. 2015, 21). Yleensä kitkatyöttömyys luetaan kui- tenkin omaksi työttömyyden lajikseen. Tämä on yksi tekijä, jota ei useinkaan ajatella rakenteelli- sen työttömyyden yhteydessä.
Empiiriset arviot ovat usein Suomen ja joi- denkin muiden maiden osalta vaikeasti miellet- täviä, koska usein valtaosa tai lähes kaikki koko- naistyöttömyysasteesta luetaan rakenteelliseen työttömyysasteeseen. Ajoittain kokonaistyöt- tömyys voi olla rakenteellisen työttömyyden rajan alapuolellakin. On jossain määrin hankala mieltää sitä, että tyypillisesti vain hyvin vähäi- nen osa kokonaistyöttömyydestä on suhdanne- luontoista ja muu rakenteellista. Tähän kytkey- tyy myös vaikeus nähdä rakennetyöttömyyttä muuttuvana, vaikka on tyypillistä, että työmark- kinoiden toimivuutta parantavat uudistukset vaikuttavat nimenomaan rakenteelliseen työt- tömyyteen. Suhdanneluontoisiakin toimia on olemassa, mutta niilläkin saattaa olla pysyväm-
58