Page 62 - 3 2018

Katsauksia ja keskusteluja
Työpoliittinen aikakauskirja 3/2018
Lopuksi
Rakenteellinen työttömyys on ilmiö, josta on paljon mielipiteitä, mutta sitä on hyvin vaikea ottaa huolella haltuun. Rakenteellisen työttö- myyden arvioinnista ei ole olemassa mitään ylei- sesti hyväksyttyä lähestymistapaa, vaan useita erilaisia tapoja, kuten aikasarjamenetelmät, työ- markkinavirtoihin perustuvat menetelmät tai erilaiset tilastolliset indikaattorimenetelmät. Näiden välillä ei vaihtele ainoastaan arviointi- menetelmä, vaan myös käsitteen sisältö. Jossain mielessä voidaan myös sanoa, että rakenteellisen työttömyyden käsitekin on kiistanalainen. Eipä siis olekaan ihme, että rakennetyöttömyyttä on vaikea ymmärtää. Eräs johtopäätös tästä on se, että rakenteelliselle työttömyydelle ei ole kovin yksinkertaista pyrkiä asettamaan yksilöityjä tavoitteita. Tämä taas vaikeuttaa politiikan vai- kutusten arviointia.
Vaikka siis onkin vaikeaa, on kuitenkin syytä pyrkiä harjoittamaan sellaista politiikkaa, joka parantaa työmarkkinoiden toimivuutta, vähen- tää eri syistä johtuvia kohtaanto-ongelmia ja työttömyyden pitkittymistä – olivatpa rakenne- työttömyyttä koskevat estimaatit mitä tahansa.
Ja kun ne eri estimaatit näyttävät, että työ- markkinat ovat kiristymässä ja ollaan todennä- köisesti hyvin lähellä rakenteellisen työttömyy- den rajaa tai kenties jo sen alla, on tämä keskei- nen este talouden ja työllisyyden kasvun jatku- miselle jo melko lyhyelläkin aikavälillä.
Lähteet:
Ahokas – Alaja – Eskelinen (2018);
Talousteoriat ja työllisyyspolitiikka. Teoksessa: Jouko Kajanoja (toim.) Työllisyyskysymys, Into Kustannus Oy, Helsinki
Alatalo, Johanna – Gustavsson, Håkan
– Klinger, Sabine – Lauringson, Anne
– Ozols, Normunds – Räisänen, Heikki – Skuja, Vita – Sorbo, Johannes – Villsaar, Kristi (2015); Structural Unemployment in Selected Countries. Current Reports 4/2015, Institute for Employment Research IAB, http://doku.iab.de/ aktuell/2015/aktueller_bericht_1504.pdf
Alatalo, Johanna – Hämäläinen, Hanna – Maunu, Tallamaria – Mähönen, Erno (2018); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste, kevät 2018. TEM-analyyseja 86/2018 http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-327-337-5
Euro&Talous 3/2018. Työttömyys lähellä rakenteellista tasoaan, Suomen Pankki, https://www.eurojatalous.fi/fi/2018/3/ tyottomyys-lahella-rakenteellista- tasoaan/
Juvonen, Petteri – Obstbaum,
Meri (2017); Uusi tapa mitata rakennetyöttömyyttä työntekijävirtojen avulla. Euro&Talous 5/2017, Suomen Pankki https://www.eurojatalous. fi/fi/2017/5/uusi-tapa-mitata- rakennetyottomyytta-tyontekijavirtojen- avulla/
Pyykkönen, Topias – Pyykkönen, Jussi (2014); Nousukausikaan ei ratkaisisi rakennetyöttömyyttä. Tieto&Trendit 5/2014 http://www.stat.fi/tietotrendit/ media/uploads/lehtiarkisto/ tietotrendit_5_2014.pdf
Rakenteellinen työttömyys. Tutkimusinventaari ja politiikkajohtopäätökset (toimittanut Heikki Räisänen) (2002); VATT- tutkimuksia 92, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT, Helsinki
Taloudellinen katsaus, kesä
2018; valtiovarainministeriön
julkaisu 20a/2018 https://vm.fi/ documents/10623/7694810/Taloud ellinen+katsaus+kes%C3%A4+2018+- +suomi/4910c56f-3ff6-4138-b104- 352fc9b5efe8?version=1.0
62