Page 60 - 3 2018

Katsauksia ja keskusteluja Työpoliittinen aikakauskirja 3/2018
4(7)
Kuvio 1. Kokonaistyöttömyys ja rakenteellinen työttömyys v. 2013–2019 (Lähteet: OECD, AMECO, Tilastokeskus / työvoimatutkimus, VM taloudellinen katsaus, TEM työnvälitystilasto)
16
14
12
10
13,4 13,3
12,4 11,2
11,5
9,4
8,8
8,7
8,18,18 8,18
8,2 8,2 7,6 7,7 7,8 7,7
6,1
6 4 2 0
8,6
8,2
8 7,1
7,9 7,3 7,4 7,4
6,9
7,6 7,5 6,3
2013 2014 2015 2016
2017 2018 2019
OECD (NAIRU)
TEM vaikeasti työllistettävät
Euroopan komissio (NAWRU) kokonaistyöttömyys TEM TTH osuus työvoimasta
Rakenteellisen työttömyyden teoriaa on myös kritisoitu ja katsottu sillä ajettavan vain tiettyä poliit-
tiRstakaegnetneedlalaise(An htyoöktatsöm- Ayyldajean–teEosrkiaealionnenm2y0ö1s84). nKisrisiatioknoisdeemn emtoudkianaennNseAikIRkaU, e–ttyäöttotötemuytuyntteäeksotas-
krkietivsaotitaurvjiaokt saetusorattauvastilliäikajaetvtalvliatnsevainttyiöettöymä yydteynötatösomay, yjoslkloeihnityköstteösmtäysyushndäahndnääen- jvaariankheanrvnoei-n
suhdanneluonteisena. Näin työvoiman tarjontaa lisääviin ja palkkavaateita alentaviin toimiin kiinni-
poliittista agendaa (Ahokas - Alaja – Eskelinen komponentit voidaan pyrkiä arvioimaan jälkikä- tetä4än herkästi enemmän huomiota kuin kysyntää lisääviin toimiin, joilla tosiasiallinen työttömyys
2018 ). Kriitikoiden mukaan NAIRU –työttö- teen, mutta niitä ei voida kuitenkaan todellisuu- saataisiin NAIRU-tasolle, Ahokas, Alaja ja Eskelinen kirjoittavat.
myyttä koskevat arviot seuraavat liikaa vallit- dessa havaita ja kulloisellakin hetkellä arvioin- sevan työttömyyden tasoa, jolloin työttömyys tikin on vaikeaa. Jos siis jonkin arvion mukaan
Tällaisen poliittisen kritiikin lisäksi yksi kriittinen näkökulma rakennetyöttömyyden arvioinnissa on
nähdään vain harvoin suhdanneluonteisena. rakennetyöttömyys on ollut jonain aiempana se metodinen seikka, että toteutuneesta työttömyyskehityksestä suhdanne- ja rakennekomponentit
Nväoinidtayaönvpoyimrkaiänatravriojoimntaaanljiäsläkäikväiitneejna,pmaulkttkaan-iitä eviuvoonidnakvuaiitkenkkaapaan7to%dejlaliskuoukdoenssaishtayvöatitaömjaykyusl- loisellakin hetkellä arviointikin on vaikeaa. Jos siis jonkin arvion mukaan rakennetyöttömyys on ollut
vaateita alentaviin toimiin kiinnitetään herkästi 8 %, ei tämän arvion paikkansapitävyyttä (oliko jonain aiempana vuonna vaikkapa 7 % ja kokonaistyöttömyys 8 %, ei tämän arvion paikkansapitä-
enemmän huomiota kuin kysyntää lisääviin toi- suhdannetyöttömyys todella 1
%-yksikkö vai
vyyttä (oliko suhdannetyöttömyys todella 1 %-yksikkö vai jotain muuta) voida jälkikäteenkään kun-
miin, joilla tosiasiallinen työttömyys saataisiin jotain muuta) voida jälkikäteenkään kunnolli- nollisesti todentaa. Se voidaan ainoastaan suhteuttaa saman lähestymistavan muita vuosia koskeviin
NAIRU-tasolle, Ahokas, Alaja ja Eskelinen kir- sesti todentaa. Se voidaan ainoastaan suhteuttaa arvioihin. Vertailua voidaan tietysti tehdä myös muiden lähestymistapojen tuottamiin arvioihin. Sama
joittavat. saman lähestymistavan muita vuosia koskeviin koskee rakennetyöttömyyden rajan alittamista. Palkka- ja/tai kustannusinflaation kiihtyminen kertoo,
Tällaisen poliittisen kritiikin lisäksi yksi kriit- arvioihin. Vertailua voidaan tietysti tehdä myös että raja on todennäköisesti alitettu, mutta millä työttömyysasteen tasolla näin tarkkaan ottaen tapah-
tintuein, eniäoklöeksuellmväaär.akennetyöttömyyden arvioin- muiden lähestymistapojen tuottamiin arvioi-
Henkilöihin perustuva indikaattori
4 Teoksessa Kajanoja (toim.) Työllisyyskysymys (2018)
4 Teoksessa Kajanoja (toim.) Työllisyyskysymys (2018)
60