Page 68 - 3 2018

Katsauksia ja keskusteluja
Työpoliittinen aikakauskirja 3/2018
etsitty soveltuvaa tekoälyratkaisua. Keväällä 2018 toteutettiin AI Goes to Work -haaste, jossa hyödynnettiin hackathonia osana hankintaa. Hankintamenetelmäksi valittiin innovaatio- kumppanuus. Tavoitteena oli nähdä, millaisia AI-pohjaisia ratkaisuehdotuksia kohtaantoon liittyen olisi toteutettavissa oikeiden yhteistyö- kumppaneiden kanssa.
Innovaatiokumppanuudessa laadittiin melko avoimella tasolla oleva haastekuvaus, jossa ker- rottiin, mihin ongelmaan Työmarkkinatori pyr- kii tekoälyratkaisua löytämään. Saapuneista rat- kaisuehdotuksista valittiin kuusi yritystiimiä kaksipäiväiseen yhteiskehittämis- tai hackat- hon -vaiheeseen viemään näitä tekoälyratkai- suja eteenpäin. Kahden yhteisen päivän aikana Työmarkkinatorin parissa työskentelevät pääsi- vät tutustumaan tiimeihin sekä näiden työsken- telyyn ratkaisuehdotusten ohella ja viemään rat- kaisuehdotuksia sisällöllisesti toivottuun suun- taan. Kahden päivän tiiviin työskentelyn jälkeen suljettujen ovien takana työskennellyt jury valitsi kaksi tiimiä, joiden kanssa tekoälypilotteja vie- dään syksyn 2018 aikana eteenpäin.
Tekoälypilottien tarkoitus on tuottaa olemassa olevasta datasta asiakasta hyödyttäviä ratkaisuja, niin työmahdollisuuksien kuin osaamisen kehit- tämisen palveluidenkin osalta. Tekoälyn hyö- dyntäminen asiakasohjauksessa todennäköisesti tarkoittaa Työmarkkinatorin osalta esimerkiksi sopivampien työmahdollisuuksien esittämistä hakijoille, osaamisvajeiden tehokkaampaa tunnis- tamista sekä ajatuksia siitä, millaisiin työtehtäviin henkilö voisi soveltua hankittuaan jotakin tiettyä spesifiä osaamista nykyisen osaamisensa tueksi.
Tekoälyn ja koneoppimisen tuomia mahdol- lisuuksia pyritään hyödyntämään aina kun se on tarkoituksenmukaista ja palvelee asiakasta. Tekoälyn hyödyntämisen mahdollistaa toki vain laadukas data ja sen oikeanlainen analysointi. Tekoälyn hyödyntämisen etuina ovat asiakkaille entistä paremmin kohdennetut palvelukokonai- suudet sekä ajan vapauttaminen niihin tehtäviin, jotka vaativat henkilökohtaista kanssakäymistä ja asiakkaan kohtaamista.
Toimivan ekosysteemin kehittyminen vie aikaa
Ekosysteemin kehittämisessä on yhä avoinna olevia kysymyksiä eikä kaikkiin niistä ole vielä vastausta. Kuinka esimerkiksi palvellaan loppu- käyttäjää mahdollisimman selkeällä mutta laa- jalla palveluvalikoimalla, kuitenkin asettamalla yksityiset ja julkiset palvelut samaan asemaan kaikkien löydettäväksi? Entä kuinka rakenne- taan niin houkutteleva palvelu, että yksityisten toimijoiden on mielekästä tuoda omat palve- lunsa osaksi sitä – samalle viivalle usein myös kilpailevien toimijoiden kanssa?
Yksityisten palveluntarjoajien mukaan lähte- minen kiteytyy pitkälti siihen, uskovatko ne saa- vansa ekosysteemistä itselleen taloudellista hyö- tyä järkevällä aikajänteellä. Liittymistä puoltaa se, että kaikkien asiakasryhmien kanssa yhdessä kehitetty palvelu tarjoaa erittäin suuria käyttäjä- määriä, jotka ovat yksityiselle toimijalle potenti- aalisia asiakkaita. Lisäksi ekosysteemi mahdol- listaa yksityiselle toimijalle heidän palvelunsa näkymisen juuri kyseisen palvelun tarpeessa oleville ihmisille tai yrityksille. Ekosysteemissä liikkuva data ja sen rikastaminen mahdollistaa aivan uusien palveluiden ja uuden liiketoimin- nan syntymistä. Jos ajattelee vertailukohtana mobiililaitteiden maailmasta tuttuja Android- tai Apple-ekosysteemejä, niin pienikin toimija saattaa menestyä keksimällä palvelun, jonka asi- akkaat kokevat tarpeelliseksi.
Yhteisten pelisääntöjen ja reunaehtojen laa- timinen on yhä kesken, mutta tätä työtä tehdään yhdessä erilaisten sidosryhmien, ja toivottavasti tulevien Työmarkkinatorin ekosysteemitoimi- joiden, kanssa. Yhdessä luotuihin ja rakennet- tuihin pelisääntöihin on kaikkien toimijoiden helpompi sitoutua.
68